Norjassa on kirjaimellisesti kokonainen mahdollisuuksien meri. Vuonojen ja merien runsaat luonnonvarat ovat muodostaneet tärkeän osan Norjan rannikkoseutujen taloudesta ja mikäli halutaan säilyttää ne myös tulevaisuudessa, on tärkeätä hyödyntää niitä sellaisella tavalla, joka sekä suojelee merellistä monimuotoisuutta että tuottaa toivottua arvon luomista. Erilaiset tärkeät ja kannattavat toimet liittyvät mereen, mukaan lukien kalanviljely, bioteknologia, korkealaatuinen tuotanto ja logistiikka. Norja on korkeiden kustannusten maa ja on sitä myös näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Siitä syystä Norjan kehittämiin prosesseihin ja tuotteisiin täytyy panostaa lisää asiantuntemusta korkeampien hintojen turvaamiseksi.
Norjalla on rannikkoviivaa yhteensä noin 57 000 kilometriä, kun mukaan lasketaan saaret ja vuonot. Vertailun vuoksi mainittakoon, että maapallon ympärysmitta on päiväntasaajan kohdalta 40 000 kilometriä. Norjan pitkältä rannikolta ja meriltä saadaan 2,5 – 3 tonnin kalaa vuodessa. Saalismäärien kasvattamiseen ei ole suurta potentiaalia lyhyellä tähtäimellä. Norjassa on noin 10 000 rekisteröityä kalastusalusta, joista 1 000 on ympärivuotisessa toiminnassa. Noin 800 laitosta toimii pyyntiin perustuvan vesiviljelyn ja villikalan vastaanoton ja käsittelyn parissa.
Norja on Euroopan suurin kalan ja kalatuotteiden toimittaja. Viimeisten kymmenen vuoden kuluessa viennin arvo on kaksinkertaistunut yli 30 miljardiin. 95 prosenttia tuotannosta menee vientiin yli 2 000 eri tuotteen muodossa, noin 150 maahan. Ala työllistää noin 30 000 henkilöä, joista 14 000 työskentelee kalastuksen, 6 000 kalanviljelyn ja 10 000 kalankäsittelyn parissa. Norjassa on noin 800 vastaanotto- ja käsittelylaitosta ja noin 500 valtuutettua vientiyritystä, jotka edustavat alan myyntitoimintaa.
Norjassa tuotetaan vuosittain noin 600 000 tonnia viljeltyä kalaa ja äyriäisiä ja tuotanto kasvaa edelleen. Tuotantoa on Norjan koko rannikolla. Kalanviljelyyn on myönnetty noin 1 300 toimilupaa ja niistä noin 800 koskee lohia ja taimenia. Kalanjalostuslaitoksia on noin 100 ja myös merkittävää rehuteollisuutta on kehittynyt. Kaupalliseen tuotantoon tulee jatkuvasti uusia viljeltyjä kalalajeja. Norja on maailman johtava maa turskan, ruijanpallaksen ja kissakalan kaltaisten kalalajien viljelyssä.
Norjalaisilla kaloilla ja äyriäisillä on erittäin hyvä maine kaikkialla maailmassa. Pohjanmeren turska on luultavasti tunnetuin kala viljellyn norjalaisen lohen jälkeen. Sitä pyydetään Pohjois-Norjan rannikkoalueen ulkopuolisista jääkylmistä vesistä ja siitä on tullut hyvin suosittu raaka-aine kuuluisien kokkien keskuudessa ympäri maailmaa. Se oli yksi Bocuse d'Or -kilpailussa vuonna 2003 käytetyistä raaka-aineista. Norjalainen kuningasrapu ja viljelty norjalainen ruijanpallas on valittu helmikuussa 2007 järjestettävän Bocuse d'Or -kilpailun virallisiksi kala- ja äyriäisruoka-aineiksi. Muita suosittuja kala ja äyriäislajeja ovat silli, makrilli, erilaiset siiat, katkaravut ja taskuravut. Norjalainen kalatalous toimii kestävän kehityksen periaatteella, käyttäen hyvin uudenakaisia kalastusaluksia ja tietoon perustuvaa luonnonvarojen hallintaa. Norjalaiset kalat ja äyriäiset ovat turvallisia syödä ja erinomainen helposti käytettävän proteiinin, vitamiinien, mineraalien ja tärkeiden rasvahappojen lähde.
Markkinoilla on yli 2000 erilaista norjalaista kala- ja äyriäistuotetta, joihin kuuluvat mm. tuore kala, pakastetut kalafileet, savustettu kala, kuivattu suolakala, kalahampurilaiset ja muut jalostetut kalatuotteet (kuten leivitetyt, säilötyt ja marinoidut tuotteet). Norjalaista viljeltyä kalaa käytetään laajalti kansainvälisissä keittiöissä, mm. Japanin laatutietoisilla sushitellisuudessa. Sushin ja sushimin kulinaarinen perinne leviää maailmanlaajuisesti kasvaen n. 15 prosenttia vuodessa.