Norjan osuus maailman väestöstä on alle 0,1 prosenttia ja näin ollen Norja on pieni maa. Norjan taloudellinen merkitys on kuitenkin suurempi kuin sen asukasluku osoittaa. Maailman kauppajärjestön tilastojen mukaan Norja oli viennin määrän mukaan 28. ja tuonnin määrän mukaan 37. suurin valtio vuonna 2004.
Ulkomaankaupan osuus Norjan BKT:sta on 37 %. Tietyillä aloilla Norjalla on suuri markkinaosuus. Tällä hetkellä Norja kuuluu kalan, raakaöljyn ja merikuljetuspalvelujen vientisektoreilla maailman viiden kärkimaan joukkoon ja sillä on merkittävä markkinaosuus kevytmetallituotteiden sekä laivojen laitteistojen vientisektoreilla samoin kuin erilaisten meripalvelujen, kuten luokittelujen, konsultoinnin ja merivakuutusten sektoreilla.
Norjan ulkomaankauppa poikkeaa rakenteeltaan muiden teollistuneiden maiden ulkomaankaupasta. OECD:n tilastojen mukaan teollisuustuotteiden osuus OECD-maiden tavaraviennistä on yleensä 85 prosenttia, mutta Norjassa se on noin 28 prosenttia. Norjan mainetta raaka-aineiden viejänä on kuitenkin arvioitava ottaen huomioon, että suuri osa raaka-aineteollisuudesta on hyvin tieto- ja teknologiaintensiivistä, vaikka lopputuotteita ei pidetäkään jalostettuina teollisuustuotteina. Hyvä esimerkki on öljyala, jolla teknologiasta ja asiantuntemuksesta on itsessään tullut yhä merkittävämpi toimiala, jonka osuus hyödykkeiden ja palvelujen viennistä on saavuttanut merkittävän tason.
Vaikka perinteisten tavaroiden vienti absoluuttisesti mitattuna nousi koko 1990-luvun ajan, niiden osuus maan vientitulosta laski vuonna 1991 mitatusta 36 prosentista vuoden 2001 31 prosenttiin. Se johtuu tietysti paljolti öljyn hinnan suurista vaihteluista.
Norjassa palvelujen vienti on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja vuonna 2004 se oli 176 miljardia Norjan kruunua. Merenkulkusektori muodostaa noin puolet palvelujen viennin kokonaisarvosta. Muista palveluista eniten ovat viime vuosikymmenen vuoden aikana kasvaneet kaupalliset ja taloudelliset palvelut, mutta myös öljyyn liittyvien palveluiden osuus on kasvanut voimakkaasti. Öljy- ja kaasutulojen kasvu on johtanut siihen, että palvelujen vientiosuus on laskenut vuonna 2004 noin 24 prosenttiin oltuaan vuonna 1991 noin 28 prosenttia. Maailmankaupassa palvelujen osuus on kasvussa. Norjassa päinvastainen suuntaus johtuu siitä, että Norjan öljyvienti kasvaa vieläkin voimakkaammin kuin palvelujen vienti.
Maantieteellisesti Norjan vienti suuntautuu Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian kehittyneille markkinoille.