Norjan arkkitehtoninen perintö käsittää monentyyppisiä rakennelmia raunioista, sauvakirkoista ja muunlaisista keskiaikaisista rakennuksista erilaisiin uudempiin rakennuksiin ja kompleksisiin rakennelmiin. Suuri osa Norjan vanhemmasta arkkitehtuuriperinnöstä liittyy maanviljelyyn.
Arkkitehtonisen perinnön suojeleminen on tärkeätä monestakin syystä. Ensinnäkin se muodostaa ainutlaatuisen tietolähteen valtion menneisyydestä. Rakennuksilla saattaa olla paikallisissa yhteisöissä symbolinen arvo, joka lisää asukkaiden tunnetta historiasta ja omasta identiteetistään. Myös rakennusten esteettiset ja taiteelliset ominaispiirteet on tärkeä säilyttää. Ja lopuksi, arkkitehtonisen perinnön järkevä hoito on olennainen osa maailmanlaajuista pyrkimystä saavuttaa kestävä kehitys ja vähentää materiaalivarojen kulutusta ja saastumista.
Rakennettu ympäristö muodostaa olennaisen osan Norjan kokonaispääomasta. Niinpä arkkitehtonisen perinnön hoitaminen tarkoittaa, että suuri osa yhteiskunnan kokonaisinvestoinneista käytetään terveellä tavalla hyväksi sekä taloudelliset että ympäristölliset näkökohdat huomioon ottaen. Tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka pitämällä vanhat rakennukset kunnossa sen sijaan että ne purettaisiin ja niiden tilalle rakennettaisiin uusia, voidaan merkittävästi vähentää saastumista, jätteiden syntymistä ja energiankulutusta. Toisin sanoen rakennusten suojeleminen edesauttaa suoraan ja tärkeällä tavalla kestävään kehitykseen.
Norjassa on vanhemmista rakennuksista laaja rekisteri, joka koostuu ainutlaatuisista, kansallisesti kattavista tilastotiedoista. Kyseiset tiedot on saatettu paikallisten viranomaisten ulottuville kaikkialle maahan laatimalla virallinen rekisteri maaomistuksista, osoitteista ja rakennuksista (GAB-rekisteri). Kulttuuriperintöhallinnon direktoraatti on myös perustanut Askeladdenin kansallisen rekisterin, joka sisältää tiedot suojelluista arkeologisista ja arkkitehtuurisista muistomerkeistä ja alueista. Näin on saatu tehokas työkalu, jonka avulla muistomerkkejä ja merkittäviä alueita koskevat tiedot saadaan liitetyksi kunnalliseen suunnitteluprosessiin.
Nykyaikana yhteiskunnassa tapahtuvat nopeat muutokset lisäävät arkkitehtuuriperinnön tiettyihin aspekteihin kohdistuvaa painetta esimerkiksi kaupunkialueilla ja perinteisillä teollisuusalueilla. Norjan kulttuuriperintöhallinnon viranomaiset ovat sitoutuneet vahvasti siihen, että he osallistuvat aktiivisesti kaupunkien kehittämisprosesseihin edistääkseen Norjan arkkitehtonisen perinnön merkityksen huomiointia välttämättömänä identiteetin ja jatkuvuuden tunteen lähteenä väestön keskuudessa. Tällaisilla ponnisteluilla ei vain lisätä ihmisten hyvinvointia, vaan myös osoitetaan selkeästi, miten säilyttäminen ja kehittäminen voidaan onnistuneesti yhdistää.
Norjan 28 sauvakirkon katsotaan olevan tärkeä osa maailman arkkitehtonista perintöä. Kulttuuriperintöhallinnon direktoraatti on käynnistänyt erikoisohjelman kaikkien norjalaisten sauvakirkkojen suojelemisen varmistamiseksi.