Munch syntyi Løtenissä Hedmarkin maakunnassa 12. joulukuuta 1863. Äidin ja sisaren varhainen kuolema, hänen oma heikko terveytensä ja isän uskonnolliset kipuilut jättivät jälkensä Munchin herkkään mieleen ja antoivat hänen teoksilleen rauhattoman itsetutkistelun perusvireen.
Sairas lapsi
Munch oli juuri ja juuri 20-vuotias, kun hän jo maalasi ensimmäisen kypsän työnsä, Aamun, sängynlaidalla istuvan nuoren puolipukeisen tytön. Naturalistinen teos on mestarillinen valon ja tunnelman tutkielma.
Uusi, naturalismin rajoja rikkova maalaustyyli näki päivänvalon Sairas lapsi –nimisen teoksen myötä (maalattu 1885–1886, useita versioita myöhemmin). Kipeästi uudelleen eletty lapsuudenmuisto on saanut teoksessa harvinaisen koruttoman ja ankaran asun.
Huuto – ekspressionismin läpimurtoteos
Vuonna 1893 valmistui ekspressionistinen läpimurtoteos Huuto, joka on tullut tunnetuksi vahvana, alkukantaisena eksistentiaalisen ahdistuksen kuvauksena. Teos on yksi maailman toistetuimpia: kuvaa on painettu lukemattomiin mukeihin, hiirimattoihin, kirjojen kansiin ja T-paitoihin.
Huutoa seurasivat Vampyyri, Madonna, Ääni, Tuhka, Elämän tanssi ja – eräänlaisena Munchin omalaatuisen ambivalentin naiskuvan kiteytymänä – suuri teos Naisen kolme vaihetta (1894).
Grafiikka
Vuonna 1894 Munch alkoi tehdä grafiikkaa, aluksi etsauksia ja litografioita, pari vuotta myöhemmin myös puupiirroksia; etenkin puupiirrosten tekijänä hän oli mullistava. Hänen teoksensa Sairas lapsi, Suudelma ja Madonna on arvioitu kalleimmiksi moderneiksi graafisiksi töiksi. Munchin graafiseen tuotantoon kuuluu yli 700 teosta, joista noin 200 on etsauksia, 140 puupiirroksia ja loput litografioita. Niiden aihepiirit ovat varsin saman kaltaisia kuin maalausten.
Oslon yliopiston juhlasalin koristelu
Viime vuosituhannen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä peräisin olevat työt Intohimo, Mustasukkaisuus ja Maratin kuolema heijastelevat Munchin henkistä kriisiä, joka johti puolen vuoden sairaalahoitoon Kööpenhaminassa 1908–1909. Sieltä hän palasi kotiinsa Norjaan, asettui asumaan Kragerøhön ja tarttui palautunein voimin valtavaan tehtävään, Oslon yliopiston juhlasalin koristelujen maalaamiseen voitettuaan tiukan kilpailun pitkän kiistelyn jälkeen. Sali vihittiin käyttöön vuonna 1916 ja se tunnustettiin jo varhain Norjan monumentaalitaiteen pääteokseksi.
Edvard Munch kuoli 23. tammikuuta 1944.
Kokoelmat
Suurin kokoelma Munchin töitä on nykyisin Munch-museon hallussa Oslossa. Kansallisgalleria, Nasjonalgalleriet, omistaa useita Munchin pääteoksia ja kattavan valikoiman grafiikkaa. Bergenin taidemuseo, Bergen Kunstmuseum, omistaa maalauksia ja yli 100 grafiikanlehteä.
Munch on edustettuna myös muissa Pohjoismaiden tärkeissä museoissa ja useissa saksalaisissa ja sveitsiläisissä kokoelmissa.
Varastetut maalaukset
Kansallisgallerian Huuto varastettiin helmikuussa 1994, mutta se löytyi noin kolmen kuukauden kuluttua. Elokuussa 2004 aseistautuneet varkaat ryöstivät Munch-museosta Huuto ja Madonna –teokset; ne löydettiin kaksi vuotta myöhemmin.