1990-luvulla norjalaiset arkkitehdit palasivat modernismin juurille. Niin yksityiskodit kuin toimistorakennuksetkin saivat suuret, sileät fasadit ja geometriset, 1930-luvun funktionalismia muistuttavat muodot. Laajimmin tunnustusta saanut esimerkki sen ajan rakennuksista on Kristin Jarmundin suunnittelema, palkinnon saanut Norjan meteorologia- ja akkreditointipalvelun pääkonttori (1997), joka sijaitsee Kjellerissä.
Nykyarkkitehdit yhdistelevät usein erilaisia tyylillisiä lähestymistapoja saadakseen aikaan hienostuneen, komposition omaisen vaikutelman. Kari Nissen Brodtkorbin suunnittelema rakennus Stranden (1990) on tyypillinen esimerkki mainitun kaltaisesta yhdistelemisestä. Se sijaitsee Oslossa kaupoiksi, toimistoiksi ja asunnoiksi muutetun Aker Bryggen teollisuuslaiturialueen uloimmassa päässä. Viereinen kuivatelakka tekee kiinteistöstä kolmion muotoisen, ja vesi kehystää sitä kahdelta sivulta. Itse rakennus tuo mieleen laivan keulan ja kaartuva katto tehostaa tuota vaikutelmaa. Sen mustaksi maalatut teräksiset yksityiskohdat ja rosoiset tiiliseinät muistuttavat kuitenkin englantilaista varastorakennusta. Arkkitehti on suunnitellut kiinnostusta herättävän ja suositun rakennuksen.
Toinen esimerkki komposition omaisesta arkkitehtuurista on Tønsbergin kirjasto (1992), jonka ovat suunnitelleet Ivar Lunde ja Morten Løvseth. Se on moderni rakennus, jonka suuret lasiset julkisivut kutsuvat vieraat astumaan sisään. Rakennus ei kuitenkaan ole pelkkä lasilaatikko, vaan monimutkainen kompositio, jossa on runsaasti yksityiskohtia. Kaarevien muotojen runsas käyttö viittaa lähellä sijaitsevien keskiaikaisen luostarin raunioiden pyörökirkkoon.
Vuonna 1989 pieni norjalainen arkkitehtitoimisto, Snøhetta, voitti historiallisen kilpailun Aleksandrian uuden kirjaston suunnittelusta. Se oli merkittävin kansainvälinen kilpailu, jonka norjalainen arkkitehtitoimisto koskaan oli voittanut. Vuonna 2001 valmistunutta kirjastoa on kansainvälisessä arkkitehtuurilehdistössä kutsuttu muistomerkiksi. Myöhemmin Snøhetta vahvisti maailmanlaajuista asemaansa voittamalla suunnittelukilpailut Oslon uudesta oopperatalosta ja Englannin Margaten Turner Centrestä.
Snøhettan 1990-luvulla saavuttama läpimurto oli osa suurempaa ilmiötä, jonka myötä maailma alkoi kiinnittää huomiota norjalaisiin arkkitehteihin. Johtavat kansainväliset lehdet julkaisivat erikoisnumeroita, jotka oli omistettu norjalaiselle nykyarkkitehtuurille. Kjell Lund ja Nils Slaatto nimitettiin Amerikan arkkitehti-instituutin kunniajäseniksi, Niels Torp saavutti kansainvälistä suosiota Tukholmaan suunnittelemastaan Scandinavian Airlines System (SAS:n) innovatiivisesta pääkonttorirakennuksesta, ja Sverre Fehnille myönnettiin Pritzker-arkkitehtuuripalkinto, minkä ansiosta hän otti paikkansa aikakauden merkittävimpien arkkitehtien joukossa.
Japanilaisen aikakauslehden Architecture + Urbanism (Arkkitehtuuri + urbanismi) numero 12 / 2004 on norjalaista arkkitehtuuria käsittelevä erikoisnumero otsikolla ”Norja: Fehn ja hänen perintönsä”.