Muutamat huomattavat norjalaiset arkkitehdit nousivat esiin toisen maailmansodan jälkeen ja hallitsivat Norjan arkkitehtuuria vuosisadan loppuun. Nyt kun suurin osa heistä on jäänyt eläkkeelle tai kuollut, uusi sukupolvi lahjakkaita arkkitehteja on noussut esiin ja saavuttaa tunnustusta sekä koti- että ulkomailla.
Huomion arvoisiin nuorempiin arkkitehteihin kuuluvat: Ivar Lunde ja Morten Løvseth, jotka suunnittelivat Norjan öljymuseon Stavangeriin (1999) ja Tønsbergin kirjaston (1992); Kristin Jarmund, joka suunnitteli Norjan meteorologia- ja akkreditointipalvelun pääkonttorin Kjelleriin (1997) ja Drammenissa sijaitsevan Gulskogenin koulun (2001); Lund Hagem taas suunnitteli Norjan kasvintuotannon tutkimuskeskuksen tilat Ullensvangiin (1999); Stein Halvorsen ja Christian Sundby suunnittelivat Sámediggin (Saamelaiskäräjien) rakennuksen Karasjoelle (2000); Jarmund ja Vigsnes vastasivat Kvitøyn rannikkovartiorakennuksen suunnittelusta (1999); Reiulf Ramstad suunnitteli Østfoldin yliopiston Haldeniin (2004); Carl-Viggo Hølmebakk suunnitteli ruumishuoneen Askerin krematorioon (2000), ja Jan Olav Jensen sekä Børre Skodvin Mortensrudin kirkon Osloon (2001).
Myös muutamat tunnetut arkkitehtitoimistot ovat mainitsemisen arvoisia. Lund & Slaatto on ollut johtava norjalainen arkkitehtitoimisto toisesta maailmansodasta lähtien. Sen viimeisin merkittävä työ (1998) on vakioilmastoitu lasirakennelma, joka suojaa keskiaikaisen katedraalin raunioita Hamarissa. Vierailijat kokevat vaikuttavan lasisuojukseen kuin se itse olisi pyhä rakennus. Sverre Fehnin arkkitehtoniset työt ovat vaikuttaneet useisiin norjalaisiin arkkitehtisukupolviin ja saavuttaneet laajaa kansainvälistä suosiota (katso Sverre Fehn). Niels Torp teki kansainvälisen läpimurtonsa suunnittelemalla Scandinavian Airlines Systemin, eli SAS:n, Tukholmassa sijaitsevan uuden pääkonttorirakennuksen. Myöhemmin hän suunnitteli vielä suuremman rakennuksen Lontoon ulkopuolelle British Airwaysin käyttöön. Torp on vastannut myös useimmista rakennuksista Aker Bryggessä, Oslon keskustassa sijaitsevalla teollisuuskorttelialueella, joka on muunnettu menestyväksi vähittäismyynti-, toimisto- ja asuinkompleksiksi. Toinen arkkitehtitoimisto, joka on saavuttanut kansainvälistä mainetta, on Snøhetta (katso Norjalainen arkkitehtuuri 1990-luvulla). Snøhettan Osloon suunnitteleman uuden oopperatalon on määrä valmistua vuonna 2008.
Oopperatalo nousee Bjørvikaan, pääkaupungin keskeiselle satama-alueelle, jota ollaan nyt uudistamassa. Sataman muitakin osia aiotaan kehittää asunto- ja liikekorttelityylisen rakentamisen suuntaan, kuten myös Oslon entisen läntisen reitin rautatieasemaa ympäröivää aluetta. Myös suuren museokompleksin rakentamista kaupungin keskustaan on suunniteltu.
Yksi viime vuosien suurimmista arkkitehtonisista tapahtumista oli Oslon uuden kansainvälisen lentoaseman rakentaminen Gardermoeniin. Puusta, kivestä ja lasista rakennettu terminaalirakennus (1999, suunnittelu Aviaplan) on suunnittelultaan yksinkertainen ja avoin, ja yksityiskohdat ovat hienostuneita. Se on portti Norjaan ja muodostaa tervetulleeksi toivottavan saapumispaikan maahan tuleville lentomatkustajille, jotka lähtevät tutustumaan maahan. Terminaalin pohjaratkaisu, ympäröivä tiejärjestelmä, rinnakkainen suurnopeusjunajärjestelmä ja lentoasemaan liittyvät eri rakennukset ovat kaikki osoituksia norjalaisten arkkitehtien ja rakentajien sitoutumisesta huippulaadukkaan infrastruktuurin kehittämiseen.