Norjalaisen arkkitehtuurin kehitys

Useiden vuosisatojen ajan Norjaa hallittiin Tanskasta käsin, mikä johti siihen, että taloudellinen yläluokka kasvoi rajallisesti. Norjan tunnusmerkillinen arkkitehtoninen historia antaa käsityksen historiallisesta kehityksestä tässä harvaan asutussa valtiossa Euroopan pohjoislaidalla.

Vähän yli 1000 vuotta sitten Norjan pienet kuningaskunnat yhdistyivät yhdeksi valtakunnaksi, joka hieman sen jälkeen käännytettiin kristinuskoon. Sen myötä Norjaan ulottui laajemman Euroopan kulttuuri-ilmasto perinteisine kivirakennusarkkitehtuureineen. Pohjoismaiden vanhin goottilainen katedraali, Nidarosin tuomiokirkko, rakennettiin Pyhän Olavin hautapaikalle Trondheimiin. Monia pienempiä kivikirkkoja kohosi ympäri maata, mutta ne olivat yleensä tyyliltään romaanisia.

Koska laadukasta puutavaraa oli helposti saatavilla, Norjassa on pitkä puurakentamisen perinne, joka ulottuu ajassa kauas taaksepäin. Nykyäänkin monet Norjan kiinnostavimmista uusista rakennuksista tehdään puusta, mikä on osoitus vahvasta vetovoimasta, joka kyseisellä materiaalilla norjalaisten suunnittelijoiden ja rakentajien keskuudessa edelleenkin on.

Varhaiskeskiajalla monissa yhteisöissä ympäri Pohjois-Eurooppaa rakennettiin puukirkkoja maahan kaivettujen paalujen varaan. Norjassa näistä rakennuksista jalostettiin lopulta poikkeuksellisia sauvakirkkoja, jotka nykyään ovat hyvin tunnettuja. Norjassa on 28 hyvin säilynyttä sauvakirkkoa, kun taas muualla Euroopassa ei ole jäljellä käytännöllisesti katsoen ainuttakaan. Kyseiset uskonnolliset rakennukset muodostavat Norjan tärkeimmän lahjan maailman arkkitehtoniselle historialle. Urnesin sauvakirkko on hyväksytty UNESCON maailmanperintölistalle. Yleisesti käytetty lafting-tekniikka, jota sovelletaan hirsistä rakennettaessa, kehittyi Norjassa erittäin pitkälle ja siitä on monta maantieteellistä variaatiota. Perinteiset norjalaiset maatilat koostuivat useista erikokoisista puisista rakennuksista, joilla kullakin oli tietty käyttötarkoitus. Rakennukset oli ryhmitelty yhteen eri tavoilla maan eri osissa.

Kallioiset saaret ja luodot suojaavat Norjan pitkää rannikkolinjaa. Koko keskiajan ajan rannikolle kehittyi kalastajayhteisöjä, jotka tuovat esiin toisen tyypillisen puurakentamisen muodon. Esimerkiksi Bryggenin satama-alue Bergenissä koostuu rivistä kapeita puurakennuksia, jotka kehystävät laiturialuetta. Kyseinen rakennustapa on peräisin saksalaisilta hansakauppiailta, jotka alun perin käyttivät paikkaa sikäläisen toimintansa keskuksena. 1600-luvulla (tanskalainen) kuningas perusti Norjaan useita uusia kaupunkeja. Kaksi niistä, Kongsberg ja Røros, perustettiin kaivostoiminnan tukemiseksi. Kongsbergille annettiin kunnianhimoinen barokkityylinen kirkko, kun taas Rørosissa on runsaasti viehättäviä puurakennuksia, joissa on matalat perustukset. Sekä Rørosin koko keskusta että Bryggenin laiturialue ovat päässeet maailmanperintölistalle. 

Muun maailman arkkitehtoniset suuntaukset saapuivat Norjaan usein myöhään ja niiden vaikutus norjalaiseen rakentamiseen oli vähäinen. Jotkut niistä ovat kuitenkin jättäneet jälkensä, mistä ovat osoituksena esimerkiksi barokin inspiroima Rosendalin herraskartano, josta on näköala Kvinnheradin vuonoon, ja Bergenissä sijaitseva, Damsgårdin nimellä tunnettu rokokootyylinen puusta rakennettu maalaiskartano.

Norjan unioni Tanskan kanssa purettiin vuonna 1814, ja Oslosta (jonka silloinen nimi oli Christiania) tuli pääkaupunki. Arkkitehti Christian H. Grosch suunnitteli Oslon yliopiston vanhimmat osat, Oslon Pörssin, Norjan entisen keskuspankin ja lukuisia muita oslolaisia rakennuksia, kuten myös lähes 70 kirkkoa ympäri maata. Teollistumisen myötä 1800-luvun puolivälissä varsinkin Osloon virtasi runsaasti ihmisiä.

1900-luvun alkaessa norjalaiset arkkitehdit saivat vaikutteita suosituista suuntauksista pyrkiessään luomaan kansallista arkkitehtuuria. Kun Ålesundin kaupunki vuonna 1904 paloi, se rakennettiin nopeasti uudelleen art nouveau -tyylillä (jugend).

1930-luku, jolloin funktionalismi hallitsi, oli vahva kausi norjalaisessa arkkitehtuurissa, mutta vasta viime vuosikymmeninä norjalaiset arkkitehdit ovat toden teolla saavuttaneet kansainvälistä mainetta.


Lähde: Teksti: Norjan arkkitehtuurimuseo   |   Jaa verkossa   |   print