Kirjallisuus

Vuosien 1903 ja 1928 välillä kolmelle norjalaiselle kirjailijalle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto. Heidän teoksensa vaikuttivat keskeisesti modernin norjalaisen kirjallisuuden perustan luomiseen. Vuonna 1814 Norjan 400-vuotinen unioni Tanskan kanssa päättyi, mutta vain vaihtuakseen vuoteen 1905 kestäneeseen unioniin Ruotsin kanssa. Sitä mukaa kun paine kansallisen itsenäisyyden... Lue lisää

Tieteellinen kirjallisuus on akateemisen maailman perusta. Tämän kirjallisuuden lajin norjalaiset teokset ilmentävät norjalaisille akateemisille piireille tyypillistä tieteenalojen ja tutkimuskenttien laajaa joukkoa. Norjan ensimmäinen yliopisto perustettiin Kristianiaan (nykyiseen Osloon) vuonna 1811. 1800-luku oli Norjassa yhteiskunnan rakentamisen aikaa ja norjan kielen kehitys kirjoitettuna... Lue lisää

Norjassa on ilahduttavan dynaaminen esseeperinne, joka ulottuu tanskalais-norjalaiseen kirjailijaan Ludvig Holbergiin (1684–1754) saakka. Norja oli osa poliittista unionia Tanskan kanssa vuodesta 1380 vuoteen 1814. Sinä aikana tanskasta tuli hallinnon ja kirjallisuuden kieli. Norjalaissyntyisellä Ludvig Holbergillä (1684–1754) oli keskeinen merkitys yhdistetyn tanskalais-norjalaisen... Lue lisää

Norjalainen runous juontaa juurensa yli tuhannen vuoden taakse 800-luvun skaldirunouteen. Keskiajalla balladit, satunnainen runous ja nimellä stev tunnetut improvisoidut runot olivat yleisiä. Kansantarujen lisäksi nuo nimettömät luomukset muodostavat tärkeän osan Norjan kansalliskirjallisuutta. Kun koulutus yleistyi, – erityisesti papiston keskuudessa – virsien kirjoittamisesta tuli uusi tärkeä... Lue lisää

Norjalainen nykykirjallisuus on saavuttanut suurta suosiota sekä kotimaassa että ulkomailla. Muutamia tämän hetken tunnetuimpia kirjailijoita ovat Jostein Gaarder (1952–) (katso myös Lastenkirjallisuus), Erik Fosnes Hansen (1965–) ja Lars Saabye Christensen (1953–). Lähes 30:n norjalaisen nykykirjailijan teoksia on käännetty yli kymmenelle eri kielelle ja joka vuosi myydään useita satoja... Lue lisää

Norjalainen matkakirjallisuus on perinteisesti liitetty löytöretkiin, tutkimusmatkoihin ja karujen, vaikeakulkuisten alueiden valloittamiseen. 1800-luvun lopulla seikkailu- ja tutkimusmatkailu alettiin yhdistää läheisesti kentällä tapahtuvaan tutkimustyöhön. Norjassa siitä olivat parhaita esimerkkejä tutkimusmatkailijat Fridtjof Nansen (1861–1930) ja Roald Amundsen (1872–1928), jotka molemmat... Lue lisää

Norjan tunnetuin näytelmäkirjailija on Henrik Ibsen (1828–1906). Modernin näytelmän isäksi usein kutsutun Ibsenin teosten on sanottu mullistaneen teatteritekniikan kehityksen Euroopassa ja USA:ssa. Hänen näytelmänsä ovat edelleenkin suosittuja ja niitä esitetään säännöllisesti ympäri maailmaa. Norjassa syntynyt ja kasvanut Ibsen eli pitkiä aikoja ulkomailla. Kaiken kaikkiaan hän vietti yhteensä... Lue lisää

Lasten- ja nuortenkirjallisuus on kehittynyt paljon sen jälkeen, kun se 1700-luvulla nousi ensi kerran esiin itsenäisenä kirjallisuuden lajina. Edes kansantaruja ja satuja ei alun perin tarkoitettu lapsille, ja niitä alettiin pitää lastenkirjallisuutena vasta 1800-luvulla. Norjan ensimmäinen lapsille tarkoitettu lukemisto painettiin vuonna 1798. Norjalainen kansantarujen kokoaja Jørgen Moe on... Lue lisää