Tieteellinen kirjallisuus on akateemisen maailman perusta. Tämän kirjallisuuden lajin norjalaiset teokset ilmentävät norjalaisille akateemisille piireille tyypillistä tieteenalojen ja tutkimuskenttien laajaa joukkoa.
Norjan ensimmäinen yliopisto perustettiin Kristianiaan (nykyiseen Osloon) vuonna 1811. 1800-luku oli Norjassa yhteiskunnan rakentamisen aikaa ja norjan kielen kehitys kirjoitettuna kielenä oli ratkaisevan tärkeää kansallisen identiteetin vahvistumiselle (katso Esseet). Ivar Aasenin (1813–96) kielitieteellisillä tutkimuksilla oli olennainen merkitys modernin norjan kielen kehitykselle. Aasenilla on ainutlaatuinen asema norjalaisen kirjallisuuden historiassa nynorskan (“uusnorjan”) kehittäjänä. Nynorsk on saavuttanut virallisen kielen aseman yhdessä bokmålin (“kirjanorjan”) kanssa ja sitä käytetään nykyään laajalti.
Norja astui modernille akateemiselle areenalle toden teolla toisen maailmansodan jälkeen. Sitä mukaa kun väestö yhä lisääntyvässä määrin hankki koulutusta, nousi yhä enemmän esiin uusi ammatillisen kirjallisuuden laji, etenkin yhteiskuntatieteiden piirissä. Nykyään Norja on osa maailmanlaajuista tietoyhteiskuntaa ja se julkaisee runsaasti tieteellistä kirjallisuutta. Monet norjalaiset akateemikot ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta sellaisilla aloilla kuten talous, psykologia, yhteiskuntatieteet ja filosofia.
Arne Næss (1912–) on yksi sodan jälkeisen kauden tunnetuimmista norjalaisista intellektuelleista. Hänen teoksensa tutkijana, ideologina, oppikirjojen kirjoittajana, yhteiskuntakriitikkona ja filosofina kattavat monia aiheita ja ovat viehättäneet laajaa lukijajoukkoa. Næss, joka on innokas vuorikiipeilijä ja on johtanut useita norjalaisia retkikuntia, on tunnettu syväekologian kannattaja.
Gunnar Skirbekkin ja Nils Giljen johdattava kirja A History of Philosophy (Filosofian historia) on käännetty useille kielille ja se on nykyajan norjalaisen tieteellisen kirjallisuuden klassikko. Sosiologi ja kriminologi Nils Christien (1928–) teoksia on myös käännetty laajasti ja hän on tunnettu kyvystään löytää uusia lähestymistapoja ydinongelmiin oikeus- ja rangaistusjärjestelmien kaltaisilla alueilla, alkoholiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä, nuorisokulttuurissa ja kouluissa.
Lars Fr. H. Svendsenin (1970–) filosofiankirjat välittävät suurelle yleisölle tietoa vaikeista teemoista vähentämättä aiheen monitahoisuutta. Hänen ensimmäinen kirjansa Kjedsomhetens filosofi (1999; Ikävystymisen filosofia) on käännetty lukuisille kielille. Eirik Newth (1964–) on kirjoittanut lapsille ja nuorille useita helposti ymmärrettäviä tiedekirjoja.