Nykyajan norjalaisen atonaalisen taidemusiikin isä oli Fartein Valen (1887–1952). Tuo monitaitoinen mies osasi 12 kieltä ja hän kietoutui vaimean, salaperäisen tonaalisuuden maailmaan, joka oli käsittämätön hänen aikalaisilleen. Siitä huolimatta, että hän oli opiskellut Berliinissä, hän piti omaa itsenäistä Bachin kontrapunktin tutkimustaan kehityksensä tärkeimpänä tekijänä. Hänen visionsa eräänlaisen dissonanssiin perustuvan polyfonian luomisesta synnytti 12-sävelen sarjan, jota hän kehitti samaan aikaan kuin Arnold Schönberg, mutta itsenäisesti.
Norjan tämänhetkisellä nykymusiikkiyhteisöllä on aktiivinen ja näkyvä rooli norjalaisessa musiikkielämässä. Ny Musikk, Kansainvälisen nykymusiikkiseuran Norjan osasto on avaintekijä tuolla alueella. Kyseisen organisaation perusti säveltäjä Pauline Hall (1890–1969) vuonna 1938, kun oleskelu Pariisissa herätti hänen kiinnostuksensa uusien trendien tutkimisesta. Nykyään seura ylläpitää valtakunnallista nykymusiikin verkostoa, joka on tukenut ja rohkaissut uusia säveltäjiä ja nykymusiikin esittäjiä.
Norjalaisilla säveltäjillä on pitkät perinteet oman työnsä edistämisestä ja he ovat taistelleet kansallisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten säveltäjien ja muiden luovaa työtä tekevien etujärjestöjen välityksellä saadakseen tunnustusta. Vuosien mittaan monet maan tunnetuimmista säveltäjistä ovat toimineet puheenjohtajina Ny Musikk-järjestössä. Yhtenä Norjan harvoista impressionisteista pidetyn Pauline Hallin jälkeen tuli Finn Mortensen (1890–1969), sarjallisen musiikin esitaistelija, jota seurasi Arne Nordheim, elektronisen musiikin keulakuva. Järjestön edellisiin puheenjohtajiin kuuluvat myös Kåre Kolberg, John Persen ja Åse Hedstrøm, jotka kaikki ovat erittäin arvostettuja säveltäjiä. Sekä Persen että Hedstrøm ovat toimineet Norjan vaikutusvaltaisimman nykymusiikin festivaalin, Ultiman – Oslon nykymusiikin festivaalin, johtajina.
Arne Nordheimilla (syntynyt 1931) on erikoisasema nykyisten säveltäjien joukossa. Hän asuu Oslossa, lähellä Kuninkaanlinnaa sijaitsevassa Norjan valtion taiteilija-asunnossa, Grottenissa – kunnia, joka myönnetään yhdelle valtion parhaista taiteilijoista elinajaksi. Hänen kollegoihinsa, jotka myös nauttivat kansainvälistä tunnustusta, kuuluvat italialaissyntyinen Antonio Bibalo ja Edvard Hagerup Bull. Seuraavan sukupolven säveltäjiin kuuluvat Olav Anton Thommessen ja Lasse Thoresen, jotka molemmat jatkavat säveltäjän uraa sen lisäksi, että toimivat vaikutusvaltaisina sävellyksen professoreina Norjan musiikkikorkeakoulussa, sekä Cecilie Ore, Rolf Wallin ja Asbjørn Schaathun. Nuorempaa sukupolvea edustavat Jon Øyvind Ness, Eivind Buene, Maja Ratkje ja Lars Petter Hagen.