Monista muista Euroopan maista poiketen Norjassa on katkeamaton kansanmusiikkiperinne. Koska kansanmusiikki on siirtynyt keskeytymättä sukupolvelta toiselle, kansanmusiikkiperinteen elvyttämistoimia ei ole tarvittu. Areenat, joilla kansanmusiikkia on esitetty, ovat kuitenkin ajan myötä muuttuneet. Viimeisten 10–15 vuoden aikana ammattilaisuuden taso on kasvanut ja nykyiseen kansanmusiikkiyhteisöön kuuluu lukuisia äärimmäisen taitavia pinnalle nousevia esiintyjiä.
Sekä lauletun että instrumentaalisen norjalaisen kansanmusiikin esittävät yleensä solistit. Instrumentaalimusiikki soitetaan yleisimmin viululla tai hardangerviululla, jota pidetään Norjan kansallissoittimena. Hardangerviulussa on neljä tai viisi resonanssikieltä. Se on koristeltu kauniisti ja rakennettu hieman eri tavalla kuin tavallinen viulu. Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko hardangerviulu kehittynyt viulusta vai keskiaikaisista jousisoittimista. Muita Norjassa käytettäviä perinteisiä kansanmusiikkisoittimia ovat munniharppu (munnharpe), erilaiset huilut, pukinsarvi (bukkehorn), luuri (lur) ja langleik eli laatikkositra (langeleik). Jotkut näistä soittimista ovat alkuperältään ikivanhoja. Vaikka myös osa norjalaisesta kansanmusiikista on hyvin vanhaa, ohjelmisto on suureksi osaksi peräisin 1800-luvulta. Instrumentaalimusiikin ohjelmisto jaetaan yleensä kansanmusiikin uudempiin, keskieurooppalaisvaikutteisiin tanssimusiikin tyyleihin (gammaldans), kuten esimerkiksi valssit, jenkat ja polkat, ja vanhempiin tyyleihin (bygdedans) kuten esimerkiksi springar, gangar ja lyarslått (jotka tunnetaan kansainvälisesti niiden norjankielisillä nimillä). Resonanssikielten käyttö hardangerviuluissa antaa musiikille runsaan tonaalisen harmonian valikoiman, kun resonanssikielten käyttö yhdistetään useisiin hyödynnettäviin virityksiin. Se on toiminut inspiraation lähteenä monille norjalaisille säveltäjille, mukaan luettuna tunnettu Edvard Grieg.
Joka vuosi järjestetään kaksi kansallista kilpailua. Kansallinen kansanmusiikkifestivaali on gammeldans-kilpailu, kun Kansallinen kansanmusiikkikilpailu puolestaan sulkee sisäänsä vanhemman bygdedans viulunsoiton ja laulun perinteen, kansantanssin ja vanhempien kansanmusiikkisoitinten hallinnan. Muihin suuriin tapahtumiin, joihin kansanmuusikot ja kuulijat kokoontuvat, kuuluvat Førden kansanmusiikkifestivaali, Bøssä järjestettävä Telemarkin kansainvälinen kansanmusiikkifestivaali ja Jørn Hilme -festivaali Valdresissa.
Norjan tunnetuimpiin kansanmuusikoihin kuuluvat hardanverviulistit Knut Buen, Hallvard T. Bjørgum ja Annbjørg Lien, viulisti Susanne Lundeng sekä vokalistit Agnes Buen Garnås, Kirsten Bråten Berg, Odd Nordstoga ja Øyonn Groven Myhren. Suosittuja yhtyeitä ovat mm. Majorstuen, Kvarts, Tindra, Dvergmål ja Utla.