Norjalaiset jazzmuusikot ovat 1960-luvulta lähtien nauttineet sekä kansallista että kansainvälistä menestystä. Jan Garbarekin, Karin Krogin ja Terje Rypdalin kaltaiset esiintyjät tunnetaan koko jazzmaailmassa. Myös Nils Petter Molvær, Sissel Endresen ja Bugge Wesseltoft ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota. Nykyään sellaiset muusikot, kuten Trygve Seim, Pål Nilssen-Love ja Håkon Kornstad sekä yhtyeet kuten Atomic, Wibutee ja Jaga Jazzist kuuluvat kaikki kansainväliseen jazzeliittiin. Norjalaisesta jazzista on viime vuosina tullut yhä suositumpaa sekä nopeasti kasvavan norjalaisen kuulijajoukon keskuudessa, että – vielä näkyvämmin – kansainvälisillä markkinoilla. Vaikka se on suurimmaksi osaksi muusikkojen oman lahjakkuuden ansiota, koko jazzyhteisö on ponnistellut määrätietoisesti harkitun ja hyvin suunnitellun toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Julkiset viranomaiset ovat seuranneet näitä ponnisteluja tarkasti.
Norsk Jazzforum on hyvin toimiva organisaatio, jonka aktiivijäseniin kuuluu suurin osa norjalaisista jazzmuusikoista (400), jazzklubeista (60) ja jazzfestivaaleista (20). Organisaatio on jaettu viiteen alueelliseen jazzkeskukseen, jotka sijaitsevat Bodøssä, Trondheimissa, Bergenissä, Kristiansandissa ja Oslossa. Alueellisista keskuksista on tullut alojensa tärkeitä tiedon ja asiantuntemuksen lähteitä. Niiden toiminta perustuu vuosittaisiin määrärahoihin, joita niiden kotikunnat, kyseiset läänit ja valtio Norjan kulttuurineuvoston edustamana hallinnoivat sopimusten mukaan. Jokaisessa keskuksessa on asiantuntijoista koostuva ydinhenkilökunta, mutta suuren osan työstä hoitavat paikalliset vapaaehtoiset ja asianharrastajat.
Norjalaisen jazzyhteisön nykyään nauttima menestys johtuu suurelta osin korkeista standardeista, joita on noudatettu sekä organisaation alueella että koulutuksellisissa tilaisuuksissa. Vastikään kansallisissa opistoissa ja yliopistoissa käyttöön otettu rytmiikan opintojen koulutusohjelma on omalta osaltaan vaikuttanut tähän kehitykseen merkittävästi. Varsinkin Trondheimissa sijaitsevan Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston jazzohjelma on auttanut tekemään Norjasta johtavan valtion jazzkoulutuksen alueella. Sen kaltaisten ponnistelujen ansiosta norjalaiset jazzpiirit ovat saavuttaneet nykyisen maineen yhtenä Euroopan innovatiivisimmista.
Rytmiikan opintojen sisällyttäminen lukiotason sekä taidekoulujen opintoihin auttaa myös lapsia ja nuoria ymmärtämään jazzmusiikkia paremmin. Suuri joukko uusista esiintyjistä on aloittanut musiikkiuransa koulun orkesterissa ja muilla amatöörimusiikin areenoilla ympäri maata. Se takaa, että rekrytointi jazzyhteisöön voidaan tulevaisuudessa suorittaa laajalta pohjalta.
Sen lisäksi, että markkinat jazzille musiikin lajina ovat viime vuosina laajentuneet, myös norjalaiset jazzfestivaalit ovat saavuttaneet laajempaa arvostusta. Yli 20 huippulaadukasta jazzfestivaalia houkuttelee joka vuosi yhä suurempia yleisöjä. Festivaalit tarjoavat norjalaisille jazzmuusikoille työtilaisuuksia ja antavat heille mahdollisuuden nähdä kansainvälisiä artisteja, jotka toimivat innoittajina ja tekevät laajemman yleisön tavoittamisen heille mahdolliseksi.