Kuvataide

Thorvald Hellesen: Komposisjon, ca. 1912-1914, Oil on canvas

Vuosisadan vaihteen jälkeen sen aikainen norjalainen maalaustaide oli läheisesti yhteydessä Ranskan maalaustaiteeseen ja tuo yhteys kesti 1960-luvulle saakka. Se näkyi selvästi Thorvald Erichsenin töissä – hänen valoisat, värikkäät ja intensiiviset maalauksensa olivat todennäköisesti saaneet vaikutteita Bonnardilta ja siten ne muodostivat suurimman mahdollisen kontrastin norjalaiselle... Lue lisää

Vasta vuonna 1965 norjalaiset taidemaalarit katkaisivat läheiset yhteytensä ranskalaista perinnettä noudattavaan tyyliin ja alkoivat kiinnittää enemmän huomiota kehitykseen muissa valtioissa, kuten esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. 1960-luvun jälkipuoliskon aikana Håkon Bleken (s. 1929) ja Knut Rose (s. 1936) yrittivät kumpikin työskennellä sen hyväksi, että siihen saakka noudatettua... Lue lisää

Tiedeman/Gude: Brudeferden i Hardanger (‘Bridal Voyage in Hardanger’)

Kun Dresden 1830-luvun aikana menetti merkityksensä Saksan henkisenä keskuksena, J. C. Dahlia seuraavat norjalaiset taidemaalarit löysivät uuden keskuksensa Düsseldorfista. Tämä sukupolvi, “düsseldorfilaiset”, toi maalaustaiteen norjalaisen yleisön ulottuville ja norjalaisessa perinteessä tuon ryhmän teosten on alettu katsoa edustavan kansallisromantiikkaa. Kyseinen aikakausi on väistämättä... Lue lisää

Christian Krohg: Albertine i politilægens venteværelse (Albertine at the Police Doctor's Waiting Room), 1886-87

Muutaman vuoden ajan 1870-luvulla München toimi tilapäisenä tukikohtana joukolle nuoria norjalaisia taidemaalareita, jotka myöhemmin antoivat tärkeän panoksen realismin edustajina – heihin kuuluivat Hans Heyerdahl (1857–1913), Kitty L Kielland (1843–1924), Harriet Backer (1845–1932), Erik Werenskiold (1855–1938), Christian Skredsvig (1854–1924), Theodor Kittelsen (1857–1914) ja Gerhard Munthe... Lue lisää

John Savio: Reinkalver. Linocut, 18x26 cm

Graafinen taide alkoi kehittyä Norjassa vasta vuonna 1895, kun Edvard Munch alkoi käyttää erilaisia tekniikoita, mukaan lukien puupiirros, etsaus ja litografia. Hänen työnsä ei saanut heti tunnustusta Norjassa, koska hän eli ulkomailla, joten hänen käyttämänsä graafisen taiteen tekniikat eivät vaikuttaneet toisten norjalaisten taiteilijoiden töihin. Muutamaa vuotta myöhemmin Nikolai Astrup... Lue lisää

Jacob Munch: Coronation of King Carl Johan in Nidaros Cathedral 1818, 1822

1800-luku merkitsi norjalaiselle maalaustaidolle uuden aikakauden alkua. Vuosisadan vaihteessa muotokuvat olivat äärettömän suosittuja yhteiskunnan yläluokan keskuudessa ja lukuisat norjalaiset muotokuvamaalarit ansaitsivat elantonsa maalaamalla rikkaita ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Jacob Munch (1776–1839) oli tunnettu merkittävänä empiirisenä muotokuvamaalarina ja hän noudatti täsmällistä,... Lue lisää

Toisen maailmansodan kokemuksilla oli vain lyhytaikainen vaikutus nuorten, poliittisesti suuntautuneiden norjalaisten taidemaalareiden teoksiin ja pian sodan jälkeen he alkoivat noudattaa kansainvälistä abstraktin ja nonfiguratiivisen maalaustaiteen suuntausta. Sodanjälkeinen sukupolvi käytti ilmaisukeinoja, joita mitkään rajoitukset eivät sitoneet, mitä natsien ja fasistien on todettu käyttäne... Lue lisää