Pohjoisten alueiden strategian taustalla on arktisiin alueisiin ja Norjan pohjoisiin lähialueisiin kohdistuvan kansainvälisen mielenkiinnon lisääntyminen. Napajäätikkö kutistuu maailman ilmaston muuttuessa. Kehitys on hälyttävä ja kansainvälisessä ilmastotutkimuksessa alueeseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Jään vähenemisen vuoksi ihmisen toiminta Arktiksella helpottuu. Pohjoisilla merialueilla on suuria öljy- ja kaasuesiintymiä, lähinnä Venäjän aluevesillä. Pohjoisella jäämerellä avautuu uusia, aiempaa lyhyempiä laivareittejä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan. Kehitys on nopeaa ja asettaa alueen hallinnolle merkittäviä haasteita, mutta antaa myös mahdollisuuksia.
Norjalle on tärkeää, etteivät alueen jännitteet lisäänny. Samalla se haluaa varmistaa hyvän yhteistyön muiden maiden kanssa. Kehityksen tulee hyödyttää maan pohjoisosien lisäksi muutakin Norjaa. Sisäpoliittinen ulottuvuus onkin tärkeä näkökohta.
Pohjoisen uudet rakennuskivet
Suuntaa näyttämään esiteltiin joulukuussa 2006 erityinen pohjoisten alueiden strategia. Sen seurantaa johtaa ulkoministeriö, mutta merkittävän sisäpoliittisen ulottuvuuden vuoksi strategia koskee myös monia muita ministeriöitä.
Maaliskuussa 2009 hallitus esitti strategialle seurantasuunnitelman nimeltään Nye byggesteiner i nord – Pohjoisen uudet rakennuskivet. Vuonna 2006 hyväksytyn strategian useimmat toimenpidenkohdat oli tuolloin jo toteutettu tai käynnistetty. Seuranta-asiakirjan aikajänne on 10–15 vuotta, mutta sitä tulee tarkastella dynaamisena, ei lopullisena toimintasuunnitelmana.
Molemmat asiakirjat ovat luettavissa hallituksen pohjoisten alueiden portaalissa Nordområdeportal. Siellä on myös tietoa pohjoiseen suunnatuista panostuksista ja viime aikaisesta kehityksestä. Sivustolla on myös vapaasti ladattavia asiakirjoja.
Seitsemän painopistealuetta
Vuoden 2006 pohjoisten alueiden strategiassa ehdotettiin seitsemää painopistealuetta, joita ovat, viranomaistoiminta, tieto, luonnonvarojen hallinta, öljyteollisuus, alkuperäisväestön elinehdot, ruohonjuuritason yhteistyö ja yhteistyö Venäjän kanssa. Strategiassa hahmotellaan myös 22 toimenpidekohtaa, jotka kattavat monia yhteiskunnan alueita ja kuuluvat monen ministeriön toimialan piiriin.
Maaliskuussa 2009 julkaistussa seuranta-asiakirjassa Nye byggesteiner i nord esitetään jatkotyöskentelylle seuraavia keskeisiä priorisointialueita:
- Tiedon kartuttaminen pohjoisen ilmastosta ja ympäristöstä
- Pohjoisten merialueiden valvonnan, pelastusvalmiuden ja merenkulun turvallisuuden edistäminen
- Meren öljyvarojen ja uudistuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön kannustaminen
- Maalla harjoitettavien elinkeinojen edistäminen
- Pohjoisen infrastruktuurin kehittäminen
- Alueellisen koskemattomuuden säilyttäminen ja rajat ylittävän yhteistyön jatkaminen pohjoisilla alueilla
- Alkuperäiskansojen kulttuurin ja elinehtojen turvaaminen
Konkreettisia toimia
Asiakirjassa esitetään joukko konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkkeinä tällaisista mainittakoon ilmasto- ja ympäristökeskuksen perustaminen Tromssaan, jäätä kestävän tutkimusaluksen hankkimismahdollisuuksien selvittäminen ja kokonaisvaltaisen valvonta- ja varoitusjärjestelmän perustaminen merialueille sekä laamittaisen merellisen bioetsinnän aloittaminen.
Toimenpiteiden priorisointia, toimeenpanojärjestystä ja toiminnan etenemisvauhtia arvioidaan jatkuvasti ja arvioinnin tulee olla osa hallituksen suurkäräjille antamaa vuotuista budjettiesitystä. Panostuksen tulee olla sopusoinnussa hallituksen muiden painopistealueiden kanssa ja noudattaa kunkin budjettivuoden taloudellista liikkumavaraa.
Pohjoisten alueiden katsotaan olevan Norjalle tärkeitä lähivuosinakin, varsinkin kansainvälisen kehityksen valossa. Aktiivisella osallistumisella voimme turvata kehityksen, jonka ominaispiirteenä on valtioiden rajat ylittävä yhteistyö. Näin luodaan pohja elinkeinokehitykselle, joka hyödyttää sekä Norjan pohjoisosien että maan muiden osien asukkaita.