Norja on ollut YK:n jäsen siitä lähtien, kun järjestö vuonna 1945 perustettiin. Itse asiassa YK:n ensimmäinen pääsihteeri, Trygve Lie, oli norjalainen. YK on aina ollut kantava voima Norjan osallistumisessa kansainvälisen yhteisön toimintaan. Norja pitää tärkeinä pyrkimyksiä, joilla YK:sta tehdään vahva, tehokas järjestön, joka toimii eräänlaisena kulmakivenä kansainvälisen laillisen järjestyksen ylläpitämisessä ja maailmanlaajuisena turvajärjestelmänä. Viimeisten 15 vuoden aikana näiden pyrkimysten merkitys on korostunut.
Norja kannattaa YK:n johtamaa maailmanjärjestystä. On tärkeätä, että YK toimii globaalina areenana, sääntöjen asettajana ja toimeenpanevana elimenä. Kaikkia jäsenvaltioita on kuultava niiden koosta tai vallan vahvuudesta riippumatta. Toimiakseen hyvin YK:n täytyy menetellä tehokkaasti, olla uskottava ja omata riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseen. Sen on myös hallittava varojaan kunnolla. Siitä syystä Norja tukee meneillään olevaa YK:n uudistamiseen tähtäävää työtä.
Tehokkaampi YK
1990-luvulla Norja ja muut Pohjoismaat käynnistivät ”Pohjoismaisen YK:n uudistusprojektin”, jossa päätavoitteena oli löytää keinoja, joilla YK:n toimintaa voidaan tehostaa sosiaalialalla ja talousalalla. Monet projektin tuloksena syntyneet ehdotukset sisältyivät pääsihteerin uudistuspakettiin. Norja tukee uudistuksia ja on toistuvasti korostanut, että YK:n hoidettaviksi asetettujen moninaisten tehtävien ja jäsenmaiden tehtävien hoitoon tarjoamien riittämättömien taloudellisten ja henkilöstöresurssien välillä vallitsee ristiriita. Norja on tuonut esille, että uudistuksiin on sisällytettävä myös parempi koordinointi paitsi YK:n erityiselinten välillä myös YK:n, kansainvälisen valuuttarahaston, alueellisten kehityspankkien sekä maailmanpankin välillä.
Köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallinen kehitys
Norjan mielestä YK:n erityiselimet ja ohjelmat ovat tärkeitä instrumentteja köyhimpien maiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi. Syyskuussa 2000 maailman johtavat maat antoivat niin sanotun vuosituhannen julistus, johon sisältyivät myös vuosituhannen kehitystavoitteet. Tavoitteisiin kuuluu muun muassa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä ja niitä käytetään ohjeellisina periaatteina kaikissa YK:n kehitysohjelmissa. Tavoitteet ovat myös olleet eri maiden ja järjestöjen kehitystoimien kohteena vuodesta 2000 lähtien. Ne muodostavat samalla Norjan köyhyyden vastaisen toimenpideohjelman ydinosan ja niitä käytetään ohjeellisina periaatteina kaikessa Norjan kehitysyhteistyössä.
Rauhanpyrkimykset
Norja vahvistaa aktiivisesti YK:n roolia konfliktien estämisessä ja kriisinhallinnassa sekä tukee YK:n toimintaa meneillään olevissa rauhanprosesseissa. Norja on YK:n rauhanrakennusponnistelujen liikkeellepaneva voima ja se oli yksi ensimmäisistä valtoista, jotka valittiin osanottajiksi YK:n rauhanrakennuskomissioon, joka perustettiin vuonna 2006. YK:n rauhanoperaatiot ovat tärkeä kansainvälinen instrumentti, jolla pyritään edistämään rauhaa ja turvallisuutta, ja Norja osallistuu niihin merkittävällä panoksella.Norja korostaa sotilaallisten ja siviilielementtien hyvän koordinoinnin merkitystä YK:n rauhanoperaatioissa. Se tarkoittaa, että sotilaalliset, humanitaariset ja kehittämispyrkimykset täytyy nähdä osana yhtenäistä kokonaisuutta ja niiden täytyy olla osa kokonaisstrategiaa kestävän rauhan turvaamiseksi. Norja pyrkii varmistamaan, että rauhanoperaatioiden toteutuksessa on keskitytty naisten tilanteeseen ja tarpeisiin ja että naiset osallistuvat kaikkiin rauhanrakennus ja -turvaamispyrkimyksiin.
Demokratia ja ihmisoikeudet
Demokraattinen kehitys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluvat Norjan ulko- ja kehityspolitiikan tärkeimpiini tavoitteisiin, ja maa pyrkiikin aktiivisesti vahvistamaan YK:n asemaan juuri näillä alueilla. Muita Norjan pääpainoaloja ovat siviilien suojelu väkivaltakonfliktien aikana, ihmisoikeuksien puolustajien suojeleminen ja naisten, lasten ja alkuperäiskansojen oikeuksien suojeleminen.
Norja taloudellinen tuki YK:lle
Norjan antama taloudellinen tuki muodostaa 0,68 prosenttia YK:n ja sen rauhanturvajoukkojen budjetista. Norjan säännöllinen tuki on kuitenkin pientä verrattuna sen vapaaehtoiseen tukeen. Vuonna 2004 Norjan säännöllisesti maksama tuki oli hieman alle 130 miljoonaa Nkr. Sen vapaaehtoiset tuet YK-järjestelmälle (rahastoille, ohjelmille ja erityiselimille – Maailmanpankki ja alueelliset kehitysrahastot pois lukien) olivat yhteensä lähes 4,5 miljardia Nkr. YK:n omien laskelmien mukaan Norja on YK-järjestelmän seitsemänneksi suurin rahallinen tukija.
Siten Norja on yksi YK:n rahastojen ja ohjelmien tärkeimmistä tukijoista, ja rahastot ja ohjelmat ovatkin YK:n pääasialliset toimeenpanevat elimet. Norja kuuluu lisäksi esimerkiksi UNDP-kehitysohjelman tärkeimpiin tukijoihin. UNDP-ohjelmalla koordinoidaan YK:n rahastoja ja ohjelmia maakohtaisesti ja Norja toimii kiinteässä yhteistyössä ohjelman kanssa. Norja on myös edustettuna YK:n rahastojen ja ohjelmien johtokunnissa.
Monet norjalaiset ovat toimineet merkittävissä tehtävissä YK:ssa vuosien varrella. Trygve Lie oli ensimmäinen pääsihteeri, Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland on toiminut Maailman terveysjärjestön pääjohtajana, entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg on toiminut pakolaisasioiden ylikomissaarina, Jan Egeland on YK:n Humanitaaristen asioiden toimiston alipääsihteeri ja hätäavun koordinaattori, entinen päämnisteri Kjell Magne Bondevik on YK:n Afrikan sarven erityislähettiläs, Terje Rød-Larsen on toiminut YK:n pääsihteerin erityislähettiläänä Lähi-idässä ja toimii nyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1559 täytäntöönpanoa hoitavana erityislähettiläänä ja Geir O. Pedersen on pääsihteerin henkilökohtainen edustaja Etelä-Libabonissa.
Norja rahoittaa tällä hetkellä 50 - 60 apulaisasiantuntijan virkaa YK:n eri elimissä. Norjan rahoituksella nimitetään ja palkataan vuosittain 15 – 20 apulaisasiantuntijaa.