The national assembly at Eidsvoll passed the Norwegian Constitution in 1814. The national assembly at Eidsvoll passed the Norwegian Constitution in 1814. "Riksforsamlingen på Eidsvold". Painting by Oscar Wergeland

Vuosi 1814

Napoleon kärsi murskaavan tappion Leipzigin taistelussa vuonna 1813. Yksi hänen vastustajistaan taistelukentällä oli Ruotsin kuningaskunta. Koska Ruotsi oli aiemmin menettänyt Suomen itäpuoliselle tsaarikunnalle, se halusi nyt saada Norjan haltuunsa turvatakseen länsirajansa. Siksi Ruotsin liittolaiset olivat luvanneet, että Ruotsi saisi Norjan osana sotasaalista.

Liittoutuneiden Leipzigissa saavuttaman voiton jälkeen Kööpenhaminaa painostettiin diplomaattisin keinoin ja kaksoismonarkiaan hyökättiin Holsteinin kautta. Tammikuussa 1814 Tanskan kuningas Fredrik VI antautui, katkaisi yhteytensä Napoleoniin ja luovutti Norjan ruotsalaisille vastustajilleen. Näin päättyi 434 vuotta kestänyt unioni Norjan ja Tanskan välillä.

Tanskan ja sen vastustajien välinen sopimus sisälsi poliittisia elementtejä, jotka olivat Norjan kannalta varsin tärkeitä. Ehdoissa määrättiin tiukasti, että Norjan tuli jälleen ottaa paikkansa itsenäisten valtioiden joukossa, unionissa Ruotsin kanssa. Ruotsin kuningas Carl XIII:n antamassa julistuksessa todettiin, että Norja sai itsenäisen valtion aseman sekä oman riippumattoman perustuslain, kansallisen edustuslaitoksen, oman hallituksen ja oikeuden kantaa veroja.
Norjalaiset eivät heti suhtautuneet myönteisesti ajatukseen uuteen unioniin liittymisestä. Tanskan kuninkaan veljenpoika prinssi Christian Frederik oli tuolloin Norjan käskynhaltija. Käskynhaltija pohjusti yhteisymmärryksessä setänsä kanssa tietä Norjan kansannousulle estääkseen Ruotsia ottamasta Norjaa haltuunsa ja oletettavasti myös turvatakseen yhteistyöunionin jälleen kerran Tanskan ja Norjan välillä.

Käskynhaltijan toimenpiteiden seurauksena järjestettiin kokous, jossa tarkoitus oli muovata perustuslaki. Kokous järjestettiin Eidsvollissa, noin 70 km Oslosta pohjoiseen, missä Norjan perustuslaki hyväksyttiin virallisesti 17. toukokuuta 1814 ja Christian Frederik valittiin Norjan kuninkaaksi. Vielä tänäkin päivänä toukokuun 17. vietetään Norjan kansallispäivää.

Napoleonin sotien voittajat kuitenkin kieltäytyivät hyväksymästä minkäänlaista poikkeamista sopimuksen ehdoista. Ruotsalaiset harjoittivat diplomaattista painostusta ja kun se ei tuottanut tulosta, he käynnistivät sotilaallisen hyökkäyksen käyttäen koulutettuja joukkoja, jotka kukistivat norjalaiset nopeasti. Elokuussa allekirjoitettiin Mossissa, Oslon eteläpuolella, sopimus, jossa ruotsalaiset hyväksyivät Eidsvollissa allekirjoitetun Norjan perustuslain kahden kuningaskunnan muodostaman unionin vaatimin lisäyksin. Kuningas Christian Frederik luopui vallasta 10. lokakuuta 1814 ja lähti maasta. Norja oli solminut uuden unionin.

Lähde: Teksti: Tor Dagre   |   Jaa verkossa   |   print