Norja ja toinen maailmansota
Norjan puolueettomuusjulistuksella ei ollut juurikaan merkitystä. 9. huhtikuuta 1940 saksalaiset joukot hyökkäsivät Norjaan. Kaksi kuukautta kestäneiden ankarien taistelujen jälkeen Norjalle ei Iso-Britannian ja Ranskan antamasta sotilaallisesta avusta huolimatta jäänyt muuta mahdollisuutta kuin antautua. Kuninkaallinen perhe, hallitus sekä muutamat puolustusministeriön ja siviilihallinnon johtohenkilöt lähtivät perääntyvien liittoutuneiden joukkojen mukana Iso-Britanniaan. Norjan hallitus jatkoi toimintaansa maanpaossa sodan ajan.
Norjan kauppalaivasto oli tärkein voimavara, minkä norjalaiset pystyivät liittoutuneille tarjoamaan. Se käsitti yli 1000 alusta ja nousi kapasiteetiltaan yli neljään miljoonaan bruttotonniin. Kaikkien aselajien norjalaiset sotilasyksiköt koottiin uudelleen Iso-Britanniassa. Ne osallistuivat meritaisteluihin Atlantilla, maihinnousua seuranneisiin taisteluihin Manner-Euroopassa vuonna 1944 sekä ilmataisteluun Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja mantereen yllä. Sodan loppupuolella ruotsalaiset myönsivät Norjalle luvan koota sotilaallisia yksiköitä Ruotsissa. Muutamat noista joukoista osallistuivat sotaretkiin saksalaisia vihollisia vastaan. Se tapahtui sen jälkeen, kun Neuvostoliiton joukot olivat hyökänneet ja vapauttaneet pienen alueen Norjasta Finnmarkin koillisosassa aivan pohjoisimmassa Norjassa. Vastarinta miehittäjävaltiota vastaan kasvoi vuosi vuodelta miehitetyssä Norjassa. Siellä oli koottu myös salaiset sotilasjoukot, joita saksalaiset pitivät uhkana.
Norja oli miehitetty Saksan antautumiseen saakka vuonna 1945. Hädin tuskin 4 miljoonan asukkaan Norjassa oli tuolla hetkellä ainakin 400 000 saksalaista sotilasta. Saksa riisti Norjan taloutta miehityksen aikana häikäilemättä ja natsien terrorihallintoon kuului teloituksia ja joukkotuhoja, joskin jonkin verran vähäisemmässä määrin kuin monissa muissa miehitetyissä valtioissa.
Vapautuminen
Norjalaisen vastarintaliikkeen joukot alkoivat jo 8. toukokuuta vallata asemia natseilta. Liittoutuneiden joukot sekä norjalaiset sotilaat Iso-Britanniasta ja Ruotsista liittyivät vähitellen mukaan. Siirtyminen miehityksestä liittoutuneiden hallintaan sujui sulavasti. Maanpaossa ollut hallitus palasi Britanniasta kotimaahan ja 7. kesäkuuta 1945 kuningas Haakon purjehti Oslon satamaan Britannian laivaston aluksella.
Norjalaisia henkiin jääneitä alkoi ilmaantua saksalaisilta keskitysleireiltä. Sodan loppuessa 92 000 norjalaista oli ulkomailla, heistä 46 000 Ruotsissa. Saksalaisten miehittäjien lisäksi Norjassa oli 141 000 ulkomaalaista, suurin osa heistä sotavankeja. Heistä 84 000 oli venäläisiä.
Saksalaiset olivat sodan aikana ottaneet haltuunsa 40 prosenttia Norjan bruttokansantuotteesta. Sen lisäksi tulivat sodan itsensä aiheuttamat tuhot, jotka olivat huomattavat varsinkin Finnmarkissa. Suuria alueita oli tuhottu saksalaisten perääntyessään noudattaman poltetun maan taktiikan tuloksena. Muita kaupunkeja ja asutuskeskuksia oli tuhottu pommittamalla ja tahallaan polttamalla.
Kaikkiaan 10 262 norjalaista kuoli joko sodassa tai ollessaan vankeudessa. Noin 40 000 oli vangittuna.