Thor Heyerdahl

Nykyajan tunnetuin norjalainen “tutkimusmatkailija” Thor Heyerdahl on tutkinut varhaisimpien esi-isiemme kulttuureja. Hänen tavoitteensa oli saada lisää tietoa historiallisesta, ei maantieteellisestä ympäristöstä.

Heyerdahl syntyi vuonna 1914 pienessä Larvikin kaupungissa, joka sijaitsee Norjan etelärannikolla. Heyerdahl perehtyi tarkasti Polynesiaa, Amerikan mannerta ja Kaakkois-Aasiaa käsittelevään kansatieteellisen ja arkeologiseen materiaaliin, minkä jälkeen hän esitti teorian, että Polynesian asutus ei ollut peräisin Kaakkois-Aasiasta, kuten aiemmin oli uskottu, vaan Amerikasta.

Heyerdahlin olettamus otettiin viileästi vastaan, joten hän päätti itse havainnollistaa väitteidensä paikkansapitävyyden. Hän rakensi matkaa varten balsapuisen lautan, joka oli tarkka kopio sellaisista lautoista, joita intiaanit olivat tehneet Etelä-Amerikassa esihistoriallisista ajoista lähtien. Vuonna 1947 Heyerdahl lähti liikkeelle Perussa sijaitsevasta Callaosta kuusihenkisen miehistön kanssa ja purjehti Polynesian Tuamotusaarille nykyään maailmankuululla Kon-Tikillä.

Kolmen kuukauden vaarallinen matka ei ollut pelkästään uhkarohkea hanke, se oli myös tieteellinen saavutus. Heyerdahl esittää tutkimusmatkan jälkeen kirjoittamassaan kirjassa "American Indians in the Pacific" runsaasti materiaalia, joka tukee hänen teorioitaan. Heyerdahl väitti kirjassaan, että ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Polynesiaan Perusta vuoden 500 jKr. tienoilla ja että uusi uudisasukkaiden aalto saapui Pohjois-Amerikan luoteisrannikolta vuosina 1000–1300 jKr.

Saadakseen lisää tukea teorioilleen Heyerdahl järjesti vuonna 1953 norjalaisen arkeologisen tutkimusmatkan Galapagossaarille. Tutkimusryhmä löysi todisteita Heyerdahlin teorioille löytäessään muinaisesineitä, jotka olivat amerikanintiaanien tekemiä ja peräisin sekä inkojen kaudelta että sitä edeltävältä ajalta – ne olivat ensimmäiset sen kaltaiset löydökset, mitä oli koskaan tehty

Kolme vuotta myöhemmin, vuosina 1955–56 Heyerdahl johdatti 25-miehisen tutkimusryhmän Pääsiäissaarelle suorittamaan laaja-alaisia kaivauksia. Pääsiäissaarelta tehdyt löydöt todistivat kolmen selkeän kulttuurisen aikakauden olemassaolon, ja tunnetut kivipatsaat ovat peräisin toiselta noista kausista. Kaivauksissa löytyi myös vanhempia patsaita, jotka muistuttavat hyvin paljon muutamia Boliviasta löydettyjä patsaita. Heyerdahlin mielipiteet Polynesian asuttamisen historiasta ja alueen muinaisesta kulttuurivaihdosta ovat edelleen kiinnostavia, mutta antropologisissa piireissä ne kiistetään – joskus hyvinkin jyrkästi.

Heyerdahl palasi merielementin pariin johtaessaan vuonna 1969 ensimmäistä Ra-retkikuntaa, jonka tavoite oli hyvin samankaltainen kuin Kon-Tikillä suoritetun tutkimusmatkankin. Retkikunta lähti Marokossa sijaitsevasta Safista pyrkimyksenään ylittää Atlantti kaislaveneellä, ja siten todistaa, että muinaisten egyptiläisten papyrusveneellä oli pystytty ylittämään Atlantti. Hänen käyttämälleen veneelle annettiin egyptiläisen auringonjumalan mukaan nimi Ra.
5000 kilometrin matkan jälkeen Ra alkoi kuitenkin mennä rikki, koska siinä oli rakenteellinen vika, ja matka piti keskeyttää. Vuotta myöhemmin Ra II:lla toteutettu samanlainen tutkimusmatka onnistui ja Ra II saapui Barbadokselle matkattuaan 6100 kilometrin matkan kahden kuukauden aikana. Ra II todisti että Ran kaltaisilla aluksilla oli voitu purjehtia Kanarianvirran mukana Atlantin poikki esihistoriallisina aikoina.

Vuonna 1977 Heyerdahl teki vielä yhden matkan kaislaveneellä, tälläkin kertaa testatakseen teorioitaan antiikin aikana käytetyistä merireiteistä. Tigris-laivalla tehdyn tutkimusmatkan tarkoitus oli hankkia tietoa Mesopotamiassa sijainneen Sumerin ja useiden muiden Keski-idässä, Koillis-Afrikassa ja nykyisen Pakistanin alueella sijainneiden kulttuurikeskusten välisistä merireiteistä, joita käytettiin kaupankäyntiin ja kulttuuriyhteyksiin noin vuodesta 3000 eKr. lähtien.

Tigris-laivalla suoritetun tutkimusretken jälkeen Heyerdahl ryhtyi tutkimaan Intian valtameressä sijaitsevien Malediivien saarten varhaishistoriaa. Sen lisäksi hän löysi Kanariansaarilta, Teneriffalta, auringon sijainnin mukaan suunnatun pyramidin joka saattaa hyvin olla peräisin Kanariansaarten alkuperäiskansan, guanchien, ajalta. Heyerdahl johti myös laajoja kaivauksia valtavalla tutkimusalueella Tucumessa, Perussa. Siellä suoritettiin 26 pyramidin kaivauksia Andien alueella.

Thor Heyerdahl kuoli 87-vuoden ikäisenä 18. huhtikuuta 2002.


Lähde: Teksti: Linn Ryne   |   Jaa verkossa   |   print