Päiväkotien riittävyys ei ainoastaan takaa työssäkäyville vanhemmille, että heidän lapsena saavat riittävää hoitoa päivän aikana, vaan tarjoaa alle kouluikäisille lapsille mahdollisuuden toimia ja kehittyä.
Päiväkodit ovat myös merkityksellisiä erilaisista etnisistä, kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tulevien lasten integraatiolle sekä sosiaalisen tasa-arvon kehittämiselle.
Enemmän paikkoja
Vuonna 2008 kaikista 1–5-vuotiaista norjalaislapsista 87 prosenttia oli päiväkodissa. Vuonna 2003 vastaava luku oli 69 prosenttia. Päiväkodissa olevien lasten määrä on noussut erityisesti vuoden 2004 maksukaton asettamisen jälkeen. Vuosina 2003–2009 keskimääräiset päivähoitomaksut kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa laskivat 20 ja 28 prosenttia.
Erityisesti alle kolmivuotiaiden ja vähemmistökieliryhmiin kuuluvien lasten määrä on kasvanut.
Vuonna 2009 Norjan viranomaiset ottivat askeleen pidemmälle lisätäkseen päiväkotihoitoa antaessaan kaikille 1–5-vuotiaille lapsille lakisääteisen oikeuden päiväkotipaikkaan. Päiväkotien rakentaminen oli huipussaan vuonna 2008, kun paikkoja pyrittiin saamaan riittävästi.
Parempaa laatua
Norjassa on käyty julkista keskustelua siitä, vaikuttaako päiväkotien nopea rakentaminen ja paikkojen lisääminen kielteisesti päiväkotien laatuun. Vaikka päiväkotityöntekijöiden määrä on kasvanut samaa vauhtia hoidettavien lasten lukumäärän kanssa, on vain yksi kolmesta päiväkotityöntekijästä muodollisesti pätevä varhaiskasvatukseen.
Poliitikot suuntaavat nyt katseensa päiväkotien rakentamisesta niiden riittävän laadun takaamiseen. Vuonna 2009 valmistui selvitys päiväkotien laadusta ja kehittämisestä.
Vaihtoehtoja
Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan halua laittaa lapsiaan päiväkotiin. Niille vanhemmille, jotka eivät laita lapsiaan päiväkotiin, maksetaan kuukausittaista hoitotukea. Tämän on tarkoitus edistää valtionvarojen tasapuolista jakamista perheiden kesken riippumatta päivähoitomuodon valinnasta.