Saamelaisten perinteinen asuinalue ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Saamelaiset asuttivat nämä alueet kauan ennen valtionrajojen asettamista, ja siksi heidät tunnustetaan Norjan alkuperäiskansaksi.
Norjan saamelaisväestön suuruudesta ei ole saatavilla täsmällisiä lukuja, mutta arviot asettuvat jonnekin 60 000 ja 100 000 väliin. Ruotsissa asuu noin 15 000 – 25 000 saamelaista, Suomessa yli 6000 ja Venäjällä 2000. Noin 11 000 henkilöä on rekisteröitynyt saamelaisten vaaliluetteloon, joka koostuu 18 vuotta täyttäneistä saamelaisista, jotka ovat rekisteröityneet äänestäjiksi ja osallistuvat Sámediggi-vaaleihin (saamelaiskäräjävaaleihin).
Saamelaisten poronhoitoalue käsittää Norjan viisi pohjoisinta lääniä ja Engerdalin kunnan Hedmarkin läänissä.
Saamelaisten perinteisiin toimeentulolähteisiin kuuluvat poronhoito, metsästys ja kalastus, maanviljely ja duodji eli saamelaiskäsityöt.
Saamelaisten kansallispäivä ja Saamen lippu
Saamelaisten kansallispäivä, 6. helmikuuta, on vuodesta 2004 lähtien virallinen liputuspäivä Norjassa. Saamelaisten kansallispäivää vietetään Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, ja se toimii valtiolliset rajat ylittävän, yhtenäisen saamen kansan symbolina. Päivää vietetään ensimmäisen saamelaiskongressin kunniaksi. Se järjestettiin 6. helmikuuta 1917 ja se laski perustan nykyiselle valtakunnalliselle ja rajat ylittävälle saamelaisyhteistyölle.
Huhtikuussa 2003 lakia, joka koskee lipun käyttöä kuntien julkisissa rakennuksissa, muutettiin niin, että se koskee myös Saamen lippua. Norjan kunnat ja läänit saavat nyt nostaa Saamen lipun salkoon kaikissa tilaisuuksissa.
Saamelaisneuvosto, kansainvälinen kansalaisjärjestö, johon kuuluvat saamelaisten jäsenjärjestöt Suomessa, Norjassa, Venäjällä ja Ruotsissa, hyväksyi Saamen lipun vuonna 1986. Saamelaislain 1. pykälän 6. momentti antaa Sámediggille oikeuden määrätä Saamen lipun käyttöä koskevista säännöistä Norjassa.
Saamen lippu liehui valtiollisessa hallintorakennuksessa ensi kerran Saamelaisten kansallispäivänä 2003. Tulevaisuudessa lippu vedetään salkoon valtiollisessa hallintorakennuksessa aina 6. helmikuuta symbolina saamelaiskulttuurin merkityksestä Norjassa. Lippu nostetaan salkoon myös Stortingissä (Norjan parlamenttirakennus).