Kuva: Christian L. Elgvin / tinagent.com .Kuva: Christian L. Elgvin / tinagent.com

Luonto

Viimeisin päivitys: 14.12.2009 // Norjalainen luonto on monimuotoista ja tarjoaa matkailijalle paljon silmäniloa sekä harrastusmahdollisuuksia. Norjasta löytyy peltoja ja metsiä, jokia ja järviä aivan kuten Suomestakin, mutta lisäksi Norjassa on korkeita tuntureita, vuonoja ja jopa tulivuoria Jan Mayen -nimisellä saarella. Norjan länsirannikon vuonoalue on valittu kahdesti kansainvälisen National Geographic -lehden äänestyksessä maailman parhaaksi matkakohteeksi.

Luonto ja ulkoilu ovat useimmille norjalaisille hyvin tärkeitä asioita. Monilla norjalaisilla perheillä on tunturissa oma mökki, jossa he viettävät viikonloppuja ja loma-aikoja. Norjalaiset rakastavat patikointia ja lähtevät mielellään luontoon retkeilemään. Retkelle lähdetään usein koko perheen voimin ja reppuun pakataan eväitä.

 

Ruija on Norjan pohjoisin osa

 

Pohjois-Norjassa voi ihastua Jäämeren viileään kauneuteen ja pikkuisiin kalastajakyliin. Ruija on Norjan pohjoisin osa ja Norjaksi sen nimi on Finnmark, suomalaisten maa. Ruijaan on muuttanut 1600-luvulta alkaen suomalaisia. Ruijassa asuu myös paljon saamelaisia.

 

Kallijoki Ruijassa. 
Kuva: Marta B. Haga / MFA Norway .Kallijoki Ruijassa. Kuva: Marta B. Haga / MFA Norway

Pohjois-Norjan suurimpia kaupunkeja ovat Tromsø, Narvik sekä Hammerfest, joka on Euroopan pohjoisin kaupunki. Nordkapp on puolestaan Euroopan pohjoisin niemenkärki. Pohjois-Norjan tunturit ovat pyöreälakisia ja hieman matalampia kuin eteläisessä Norjassa.

 

Norjaa ympäröivässä meressä on runsaasti eri kalalajeja. Luoteis-Atlantilla on esimerkiksi hyvin runsaasti turskaa. Nämä turskat muodostavat maailman ainoan turskakannan, joka tutkijoiden mukaan ei ole vaarassa kadota.

 

Lofoottien tai Vesterålenin saariryhmien rannoilta voi päästä ihailemaan valtamerten suuria nisäkkäitä, valaita. Hammasvalaista suurin, kaskelotti, onkin verrattain tavanomainen näky Norjan rannikon edustalla. Musta-valkoinen, majesteettinen miekkavalas kuuluu nimestään huolimatta delfiineihin. Se on delfiinilajeista suurin ja nopein. Miekkavalas on leikkisä ja sosiaalinen eläin, joka ei pelkää ihmisiä eikä ole ihmiselle vaarallinen.

 

Jäämeren aallot huuhtelevat kallioisia rantoja, jotka ovat usein aivan mustanaan lintuja. Ulkonäöltään mieleenpainuva lunni on merilintu, joka syö pääasiassa kalaa. Lunnin värikäs nokka on sen tunnusmerkki. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä rannikolla tai sen lähistöllä. Lunni ei ole kovin taitava lentäjä, mutta se on mainio sukeltaja.

 

Huippuvuoret ovat saariryhmä Jäämerellä

 

Manner-Norjasta pohjoiseen, keskellä Jäämerta, sijaitsevat Huippuvuorten saaret. Huippuvuorista noin 60 prosenttia on jäätiköiden ja lumen peitossa, ja kasvillisuus on saarilla niukkaa. Huippuvuorten pääkaupunki on nimeltään Longyearbyen. Huippuvuorilla asuu vain hieman yli 2000 ihmistä.

 

Huippuvuorilla asuu paljon erilaisia lintulajeja sekä jääkarhuja, jotka herttaisesta olemuksestaan huolimatta ovat ihmiselle vaarallisia. Huippuvuorilla ei saa liikkua kaupunkien ulkopuolella ilman asetta. Jääkarhut saavat ravintonsa merestä ja ne saattavat uida jopa 100 kilometriä etsiessään ruokaa. Napajäätiköiden sulaminen uhkaa jääkarhuja, jotka joutuvat jäiden pienentyessä uimaan yhä pidemmälle etsimään ruokaa.

 

Kuva: Arild Lyssand/MFA Norway.Kuva: Arild Lyssand/MFA Norway

 

Jäämeressä, Islannin pohjoispuolella, sijaitsee myös Norjalle kuuluva Jan Mayen -saari, jonka korkein huippu (2277 metriä) on maailman pohjoisin tulivuori. Tämän tulivuoren nimi on Beerenberg. Se purkautui viimeksi vuonna 1970. Jan Mayen -saaren sääasemalla asuu vain muutama ihminen, mutta saari on lukuisien lintujen asuinpaikka.

 

Norjan länsirannikolla on upeita vuonoja

 

Norjan länsiosat tunnetaan vuonoistaan. Vuono on korkeiden jyrkänteiden ympäröimä pitkä, kapea ja syvä merenlahti. Vuonot ovat syntyneet paikoille, joissa jäätikkö virtaa tai on virrannut mereen. Vuonojen rinteillä tiet kiemurtelevat mutkitellen ylöspäin, ja kylät on toisinaan rakennettu hyvin jyrkkiin rinteisiin.

 

Sørfjorden-vuono Hardangerissa. 
Kuva: Guri Dahl/tinagent.com.Sørfjorden-vuono Hardangerissa. Kuva: Guri Dahl/tinagent.com
 

Norjan syvin ja pisin vuono on Sognevuono, joka on yli 200 metriä pitkä. Norjan länsiosissa ja vuonoalueilla vallitsee meri-ilmasto, jonka vuoksi Norjassa sataa paljon. Erityisesti meri-ilmasto vaikuttaa Norjan länsiosissa, joiden rannikoita huuhtelee lämmin Golfvirta. Länsi-Norjan suurimpia kaupunkeja ovat Bergen ja Stavanger.

 

Etelä-Norjasta on lyhyt matka Tanskaan

 

Norjan keskisissä osissa, keskellä maan leveintä kohtaa, on paljon tuntureita ja pieniä tunturikyliä. Tuntureiden välissä kulkee laaksoja, joiden rinteille ihmiset ovat rakentaneet maatilojaan. Laakson pohjukassa saattaa virrata kirkasvetinen joki, jonka vesi tulee kylmistä tunturipuroista. Keski-Norjassa sijaitsee vuoden 1994 olympiakaupunki Lillehammer.

 

Norjan keskiosissa virtaa maan pisin joki Glomma (604 kilometriä), joka laskee etelämpänä Oslonvuonoon. Maan suurin järvi, nimeltään Mjøsa, sijaitsee niin ikään eteläisen Norjan keskiosissa. Mjøsa on pisimmillään lähes 120 kilometriä ja leveimmillään 15 kilometriä. Sen syvin kohta on 470 metriä eli noin 2,8 kertaa Tampereen Näsinneulan korkeus.

 

Norjan keskiosissa sijaitsee suuri vuoristo nimeltään Jotunheimen, joka tarkoittaa jättiläisen kotia. Siellä Norjan korkeimmat vuoret Galdhøpiggen (2469 metriä) ja Glittertind (2454 metriä) kohoavat lähes kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Snøhetta-tunturin (2286 metriä) alueella elää suurissa laumoissa kulkevia paksuturkkisia myskihärkiä, jotka on tuotu Norjaan Grönlannista.

 

Pääkaupunki Oslo sijaitsee Oslonvuonon pohjukassa. Oslon seutu on Norjan tiheimmin asuttu vehreä alue. Oslonvuono on niin syvä, että suuretkin laivat pääsevät aivan kaupungin keskustassa olevaan satamaan. Aivan eteläisestä Norjasta on lyhyt merimatka Tanskaan. Etelä-Norjassa on kauniita rannikkokaupunkeja, joissa on valkoisia hiekkarantoja.

 

Oslon rautatieasema ja Hotel Opera. 
Kuva: Marius E. Hauge.Oslon rautatieasema ja Hotel Opera. Kuva: Marius E. Hauge


Bookmark and Share