Kuva: Petter Foss/MFA Norway.Kuva: Petter Foss/MFA Norway

Norja - Tietoa valtiosta

Viimeisin päivitys: 13.12.2009 // Norja on demokraattinen valtio ja monarkia. Demokratian perusajatus on, että kansalaiset voivat avoimesti ja vapaasti keskustellen vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Ajatukseen sisältyy poliittisen tasavertaisuuden ihanne, millä tarkoitetaan, että kaikilla kansalaisilla on samat oikeudet. Demokratia on hallintomuoto, jossa kansa valitsee, kenellä on oikeus päättää yhteisistä asioista.

Demokratian perusperiaatteita ovat:
• ”yksi ihminen, yksi ääni”
• vapaat ja salaiset vaalit
• vaihtoehtoisten puolueiden osallistuminen vaaleihin
• vaaleilla valittu lakiasäätävä kokous
• kansan valitsemissa elimissä tehdään enemmistöpäätöksiä.

Norja on monarkia

Monarkia tarkoittaa sitä, että valtion päämies eli hallitsija on kuninkaallinen, Norjassa joko kuningas tai kuningatar. Ennen kuningas päätti valtion asioista, mutta nykyisin tämä valta on annettu hallitukselle ja kuningasperheellä on niin sanottu seremoniallinen valta. Se tarkoittaa, että kuningas ja kuningatar edustavat koko Norjan kansaa. Lisätietoja nykyisestä kuningasperheestä löydät täältä.

Valta on jaettu

Norjan demokratialle on oleellista vallanjako lakiasäätävän, lakeja toimeenpanevan ja tuomiovaltaa käyttävän tahon kesken. Vuonna 1814 hyväksytyssä Norjan perustuslaissa säädetään, että nämä kolme valtiovallan edustajaa ovat erillisiä elimiä, jotka eivät puutu toistensa työhön, mutta valvovat toinen toistaan. Tällä tavalla halutaan estää vallan keskittymistä ja väärinkäyttöä.

Suurkäräjät, hallitus ja tuomioistuimet

Norjan valtiollista valtaa käyttäviä elimiä ovat suurkäräjät eli parlamentti, hallitus ja tuomioistuinlaitos. Niillä on kullakin omat, erilliset tehtävänsä:

Suurkäräjät (Stortinget) käyttää lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa sekä valvoo yhteiskunnallista toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurkäräjät hyväksyy lait, myöntää määrärahoja ja valvoo hallitusta. Suurkäräjät on kansallinen, koko kansan valitsema elin, jonka jäsenet kansalaiset valitsevat vaaleissa äänestämällä. Kaikilla 18-vuotta täyttäneillä norjalaisilla on äänioikeus. Miehet saivat yleisen äänioikeuden vuonna 1898, naiset vuonna 1913. Suurkäräjillä on 169 edustajaa, jotka tulevat kaikista maan 19 läänistä. Luettelo näistä sekä lisätietoja suurkäräjien toiminnasta on sivustolla www.stortinget.no.

Hallitus käytää toimeenpanevaa valtaa eli se toteuttaa suurkäräjien päätökset. Jos suurkäräjät esimerkiksi päättää, että veroja on nostettava, hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että näin myös tehdään käytännössä. Toisaalta hallitus ehdottaa useimpia päätöksiä suurkäräjille – hallituksella on siis poliittinen aloitteentekovastuu, vaikka kaikki suurkäräjien kansanedustajat voivatkin tehdä jäsenehdotuksia. Hallitusta johtaa pääministeri. Tietoja Norjan hallituksesta on sivustolla www.regjeringen.no

Tuomiovalta – tuomioistuimet – antavat tuomionsa suurkäräjillä säädettyjen lakien pohjalta.

Suora demokratia 

Norjalaisessa demokratiassa on myös niin sanottuja suoran demokratian piirteitä, mutta niitä käytetään kovin harvoin. Suora demokratia tarkoittaa sitä, että kansa ilmoittaa mielipiteensä poliitikoille konkreettisista asioista kansanäänestyksessä, tosin kansanäänestykset ovat vain neuvoa-antavia. Esimerkkinä suorasta demokratiasta voidaan mainita vuoden 1994 kansanäänestys, jolloin norjalaisten enemmistö äänesti EU-jäsenyyttä vastaan.

Oslo on kunta ja maakunta

Norjassa on 431 kuntaa ja 19 maakuntaa. Pääkaupunki Oslo on sekä kunta että maakunta. Maakunnilla ja kunnilla on melko monipuolinen itsemääräämisoikeus. Suurkäräjät määräävät, mistä asioista kunnat ja maakunnat voivat itse päättää. Kunnat ja maakunnat saavat tuloja kunnallisverotuksesta sekä joistakin veronkaltaisista maksuista. Lisäksi ne saavat tiettyjä tukia valtiolta. Yleensä ne voivat käyttää valtiontukia vapaasti haluamiinsa kohteisiin, mutta joskus tuet ovat kohdemäärärahoja. Silloin on määrätty, että rahat on käytettävä johonkin tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi päiväkoteihin.

Saamelaiset ovat Norjan alkuperäisväestö

Saamelaiset ovat Norjan alkuperäisväestö ja heidän asioitaan ajamaan perustettiin vuonna 1989 saamelaiskäräjät, Sametinget. Saamelaiskäräjät ovat suurkäräjien tavoin kansallinen, vaaleilla valittu parlamentti. Kaikki saamelaiset voivat osallistua vaaleihin ja olla siten päättämässä, kuka heitä edustaa saamelaiskäräjillä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on lujittaa saamelaisväestön poliittista asemaa ja parantaa saamelaisten oikeudenmukaista kohtelua Norjassa. Saamelaiskäräjät voivat käsitellä mitä tahansa asiaa, jota sen jäsenet pitävät tärkeänä Norjan saamelaisille. Sillä on myös itsemääräämisoikeus tietyissä asioissa, esimerkiksi kysymyksissä, jotka koskevat kieltä, kulttuuria, elinkeinonharjoittamista ja koulutusta.


Bookmark and Share