Itämeren neuvoston pääministerikokous pidettiin nykyisen puheenjohtajavaltion Liettuan kutsusta Vilnassa 1.–2. kesäkuuta. Tämä oli viimeinen kokous Liettuan kaudella ennen kuin Norjasta tulee puheenjohtaja heinäkuun alussa.
Itämeren neuvostoon kuuluvat kaikki viisi Pohjoismaata, kolme Baltian maata, Venäjä, Saksa ja Puola sekä Euroopan komissio. Kokoukseen osallistuivat kaikkien kolmen Baltian maan, Suomen, Norjan ja Islannin pääministerit. Toisilta jäsenvaltioilta kokouksessa oli muu edustus. Euroopan komissiosta osallistui puheenjohtaja Barroso.
Pääministeri Stoltenbergin esittelemät Norjan puheenjohtajakauden painopistealueet saivat kokouksen osallistujilta hyvän vastaanoton. Puheenjohtajamaan suunnitelmista tiedotettiin myös kokousta seuranneessa lehdistötilaisuudessa.
Norjan puheenjohtajuusvuosi Itämeren neuvostossa määräytyy sovitun vuorottelujärjestyksen mukaan. Puheenjohtajakaudella Norjan ulkoministeri on Itämeren neuvoston puheenjohtaja. Norja johtaa myös virkamieskomiteaa, jolla on vetovastuu puheenjohtajakauden jatkuvasta työstä ja joka saa arvokasta tukea Tukholmassa sijaitsevalta Itämeren neuvoston sihteeristöltä.
Norja painottaa puheenjohtajakaudellaan Itämeren neuvoston itselleen asettamia painopistealueita. Ne on kirjattu niin kutsuttuun Riian-julistukseen vuonna 2008. Painopistealueita ovat ympäristö, energia, talouskasvu, koulutus ja kulttuuri sekä kansalaisten turvallisuus. Näiden lisäksi Norja on valinnut kolme erityistä painopistealuetta: merenkulkupolitiikka, ihmiskaupan torjuminen ja neuvoston organisaation tehostaminen.
Merenkulkupolitiikka on alueelle tärkeää. Itämeri on jo nykyisin merkittävä kansainvälinen meritie, ja ennusteiden mukaan sen kautta kulkevat merikuljetukset lisääntyvät vastaisuudessa huomattavasti. Sekä turvallisuus- että ympäristöhaasteet ovat mittavia. Norja haluaa lisätä vaihtoehtoisen ja vähemmän saastuttavan energian käyttöä aluksissa sekä parantaa meriliikenteen turvallisuutta. Oleellinen osa Itämeren liikennettä ovat öljykuljetukset, joihin liittyy onnettomuuksien ja öljypäästöjen riski. Tästä syystä on korostettava entistä tiiviimmän öljyntorjuntayhteistyön merkitystä.
Ihmiskaupan torjunta on Itämeren alueen haasteista suurimpia ja osa järjestäytyneen rikollisuuden vähentämiseen tähtäävää, rajat ylittävää toimintaa. Ihmiskaupan uhreiksi joutuvat etenkin naiset ja lapset. Itämeren neuvosto on jo useita vuosia toiminut tässä asiassa aktiivisesti ja Norja jatkaa työtä puheenjohtajakaudellaan.
Itämeren neuvoston tehostamisen tavoitteena on tehdä organisaatiosta aiempaa toiminnallisempi ja entistä hanke- ja tulossuuntautuneempi. Neuvostolla on mahdollisuuksia hankeyhteistyöhön muun muassa pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelman ja EU:n Itämeristrategian puitteissa. Näitä mahdollisuuksia Norja pyrkii hyödyntämään puheenjohtajakaudellaan.