Norjassa on kuusi yliopistoa, kuusi erikoistunutta korkeakoulua, 25 valtion korkeakoulua, kaksi valtion taidekorkeakoulua ja 29 yksityistä korkeakoulua. Syksyllä 2005 norjalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa oli kirjoilla yli 211 000 opiskelijaa. Korkeakoulusektorilla opiskelevista 62 prosenttia ja yliopistosektorilla opiskelevista 56 prosenttia oli naisia.
Koulutusjärjestelmä sisältää kaikki yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmat ja sisäänpääsy edellyttää yleensä kolmevuotisen toisen asteen koulutuksen suorittamista. Muutamaa yksityistä korkeakoulua lukuun ottamatta kaikki korkea-asteen oppilaitokset ovat valtion ylläpitämiä. Norjassa ei yleensä peritä lukukausimaksuja korkea-asteen oppilaitoksissa, mutta tietyistä ammatillisista koulutus- ja erityisohjelmista sekä opinnoista muutamissa yksityisissä oppilaitoksissa saatetaan periä maksu.
Opetustoiminnan lisäksi kaikilla korkea-asteen oppilaitoksilla ja erityisesti yliopistoilla on erityinen vastuu perustutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta lisensiaatti- ja tohtoritason opintojen puitteissa.
Korkea-asteen oppilaitokset
Norjan kuusi yliopistoa ovat: Oslon yliopisto (joka on vanhin ja suurin) Bergenin yliopisto, Trondheimissa sijaitseva Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto (NTNU), Tromssan yliopisto, Stavangerin yliopisto ja Åsissa sijaitseva Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopisto. Kuusi erikoistunutta korkeakoulua ovat Bergenissä sijaitseva Norjan kauppakorkeakoulu ja Oslossa sijaitsevat Norjan valtiollinen musiikkikorkeakoulu, Norjan liikuntatieteellinen yliopisto, Norjan eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Vapaa teologinen tiedekunta (MF) ja Oslon arkkitehtuuri- ja muotoilukoulu. Valtion kaksi taidekorkeakoulua ovat Oslossa ja Bergenissä.
Valtion korkeakoulujärjestelmää laajennettiin osana hajauttamisohjelmaa, jonka tavoitteena oli parantaa korkea-asteen koulutuksen saatavuutta. 25 valtion korkeakoulua tarjoaa useita ammatillisia opetusohjelmia, joita ei opeteta yliopistoissa. Näiden opetusohjelmien kesto on yleensä kahdesta neljään vuotta. Monissa korkeakouluissa järjestetään myös maisterin- ja tohtorintason kursseja. Ei ole harvinaista, että opiskelijat osallistuvat sekä yliopistojen että korkeakoulujen kursseille.
Tutkintojärjestelmä
Norja kuuluu Euroopan ensimmäisiin valtioihin, jotka noudattavat Bolognan prosessissa eurooppalaiselle korkea-asteen koulutukselle asetettuja tavoitteita. Sen lisäksi Norja toteutti vuonna 2003 loppuun saatetun kolmivuotisen korkea-asteen koulutuksen uudistusohjelman, jonka tavoite oli mm. parantaa opiskelijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen alalla. Uuden tutkintojärjestelmän (katso kaavio 1) käyttöönoton myötä opiskelijoiden, jotka suorittavat tutkinnon osittain tai kokonaan Norjassa, on helpompi saada opintosuorituksensa tunnustetuksi muissa valtioissa.
Suorituspisteet ja arvosana-asteikko
Yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettuja kursseja arvioidaan suorituspisteillä Eurooppalaisen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS) standardin mukaisesti. 60 ECTS-suorituspistettä vastaa yhden lukuvuoden kokopäiväistä opiskelua. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden suorituksia arvioidaan arvosana-asteikolla, joka ulottuu A:sta (paras) F:ään (hylätty), ja jossa E on alin hyväksytty arvosana. Jotkut kokeet arvostellaan kuitenkin arvioin hyväksytty / hylätty.