Ulkomaisiksi opiskelijoiksi katsotaan kaikki opiskelijat, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa Norjassa. Ulkomaiset opiskelijat jaetaan kolmeen luokkaan:
- opintonsa itse rahoittavat tutkinto-opiskelijat
- vaihto-opiskelijat
- erilaisiin stipendiohjelmiin osallistuvat opiskelijat.
Oikeus osallistua vaihto- ja stipendiaattiohjelmiin määräytyy tavallisesti kansallisten ja alueellisten kahdenvälisten sopimusten sekä kiintiövaatimusten perusteella. Oikeus osallistua erilaisiin rahoitusohjelmiin on rajattu tiettyjen maiden opiskelijoihin.
Pääsyvaatimukset
Kaikkien ulkomaisten opiskelijoiden on täytettävä samat perusvaatimukset kuin norjalaisten opiskelijoiden. Nämä vaihtelevat sen mukaan, missä maassa hakija on suorittanut perusasteen ja keskiasteen koulutuksensa. Yleensä hakijoilta edellytetään toisen asteen koulutusta. Lisäksi joidenkin aineiden koulutusohjelmissa on olemassa erityisiä pääsyvaatimuksia. Joissakin tapauksissa yhtenä pääsyvaatimuksena voi olla epämuodollinen pätevyys tai ammatillinen kokemus. Alempaa tutkintoa opiskelemaan hakevien opiskelijoiden on täytettävä tietyt aikaisempia yliopisto-opintoja koskevat vaatimukset.
Norjan korkea-asteen koulutuksessa on otettu käyttöön uusi Bologna-prosessin mukainen tutkintorakenne. Norjan yliopistoissa ja korkeakouluissa myönnetään nyt seuraavia oppiarvoja:
- kandidaatin oppiarvo (kolme vuotta),
- maisterin oppiarvo (kaksi vuotta),
- tohtorin oppiarvo (kolme vuotta).
Muutamilla tieteenaloilla opiskelijat hakevat viisivuotiselle integroidulle tutkintokurssille (maisterin tutkinto). Tietyissä erikoisalojen ohjelmissa, kuten lääketieteessä, eläinlääketieteessä, psykologiassa ja teologiassa, on käytössä erilainen tutkintorakenne, joka kestää neljästä kuuteen vuotta.
Kaikilta Norjan korkea-asteen oppilaitoksiin hyväksyttäviltä opiskelijoilta edellytetään hyvään englannin kielen taitoa. Sellaisten ulkomaisten opiskelijoiden, joiden äidinkieli ei ole englanti, on osoitettava englannin kielen taitonsa kirjallisesti. Kandidaatin tutkintoa opiskelemaan hyväksyttyjen ulkomaisten opiskelijoiden on osallistuttava valmentavaan norjan kielen opetusohjelmaan ennen varsinaisen koulutusohjelman aloittamista, elleivät he pysty kirjallisesti osoittamaan hyvää norjan kielen hallintaa. Norjan kielen opetusohjelmaan kuuluu norjan kielen kursseja sekä norjalaista elämää ja yhteiskuntaa käsittelevä kurssi. Ohjelma kestää yleensä kaksi lukukautta.
Rahoitus
Norjan valtion ylläpitämissä korkea-asteen oppilaitoksissa ei ole lukukausimaksuja, joskin tietyistä ammatillisista koulutusohjelmista, jatko- ja erityiskoulutusohjelmista ja opinnoista muutamissa yksityisissä oppilaitoksissa saatetaan periä maksu. Vain tiettyihin stipendiaattiohjelmiin hyväksytyillä ulkomaisilla opiskelijoilla on oikeus saada tukea elinkustannustensa kattamiseksi. Opintonsa itse rahoittavien opiskelijoiden on osoitettava, että heillä on käytettävissään vähintään 80 000 Norjan kruunua (noin 10 000 euroa) lukuvuotta kohden.
Seuraavilla kansallisuuksilla on oikeus hakea opintolainaa ja stipendejä valtion opintolainarahastolta:
- Pohjoismaiden kansalaiset
- Euroopan talousalueen kansalaiset
- Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja kehitysmaiden kansalaiset
- Poliittisen pakolaiset ja henkilöt, joille on myönnetty oleskelupaikka humanitaarisin perustein
- Maahanmuuttajat