Vuonna 1999 Norjan hallitus perusti erityisen tutkimus- ja innovaatiorahaston tutkimustoiminnan julkisen rahoituksen vakauttamiseksi ja turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä. Rahaston pääoma hankittiin myymällä valtion osakkeita ja vuonna 2005 se oli noin 36 miljardia Norjan kruunua. Investoinneista saadut tuotot käytetään etusijalle asetettujen rakenteellisten (kansainvälistyminen, perustutkimus ja tutkimuspohjainen innovaatio) ja temaattisten asioiden tukemiseen(katso jäljempää). Rahaston varoja käytetään myös uusien toimenpiteiden toteuttamiseen Norjan tutkimustoiminnan laadun parantamiseksi.
Energia ja ympäristö
Norja luo mittavaa vaurautta öljyllä, kaasulla ja vesivoimalla ja sillä on kansainvälisesti vahva asema näillä aloilla. Norja on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä ja öljyteollisuus on sen suurin teollisuudenala vaurauden luomisella mitattuna. Norjassa katsotaan olevan maailman johtava asiantuntemus vesivoiman alalla. Norja on eturintamassa myös kaasuvoiman tuotannossa CO2 talteenotolla, vedyn toiminnassa energiankantajana ja tiettyjen uusiutuvien energianlähteiden käytössä. Norjassa on erinomaisia ympäristöntutkimuslaitoksia. Se on siitä syystä kiinnostava isäntävaltio energia- ja ympäristötutkimukselle. Norjan energiantutkimustoimet ulottuvat sekä energiantuotannon – öljy mukaan lukien – että ympäristönsuojelun tarpeisiin. Tutkimustoimet on toisin sanoen suunnattu sekä olemassaolevien energianlähteiden arvon luomiseen että uusien ja ympäristön kannalta turvallisten energiajärjestelmien kehittämiseen tarvittavan tiedon keräämiseen. Tutkimuksen kohteina ovat myös energiatehokkuuden lisäämiseen tarvittavat menetelmät ja teknologia. Öljyntuotanto, ilmastotutkimus, kestävien energiajärjestelmien kehittäminen, kaasuvoima CO2 talteenotolla ja vedyn toiminta energiankantajana ovat tärkeitä alueita. On myös tehostettava tietoutta energiamarkkinoista, ilmastopolitiikasta ja muista yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat kehitykseen ja energiankäyttöön. Tällaisten tutkimustoimien on tukeuduttava ICT ja nanoteknologian alojen tutkimukseen.
Elintarvikkeet
Norja on yksi mailman suurimmista kalojen ja äyriäisten viejämaista. Elintarviketeollisuus on maan suurin teollisuussektori työntekijöiden määrällä mitattuna. Elintarvikkeiden tuotanto, jakelu ja myynti – vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintola-ala mukaanlukien – muodostavat Norjan liiketoimintasektorin ydinosan. Uutta poikkialaista tietoa tarvitaan, jotta elintarviketuotannon koko potentiaali saadaan käyttöön. Tutkimus on ollut keskeinen tekijä nykypäivän vesiviljelyteollisuuden kehityksessä ja lisää tutkimustoimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että noita resursseja voidaan käyttää hyväksi jatkossakin. Maanviljelyssä Norjalla on etuja, joita voidaan hyödyntää paremmin, esimerkiksi tutkimalla eläinjalostusta ja käyttämällä hyväksi kansallisia eläinten terveysrekistereitä. Merelle ja maalle sijoittuvan elintarviketuotannon välillä on suuri käyttämätön synergiapotentiaali. Yhtenäinen lähestymistapa elintarviketutkimusta kohtaan tekee mahdolliseksi toteuttaa synergiavaikutukset vesiviljelyn, maanviljelyn ja elintarviketeollisuuden kesken. Elintarviketuotannon tutkimuksen lisäksi tutkimuskohteisiin kuuluvat elintarvikkeiden parantaminen, myynti ja vienti, ruokaturvallisuus, ICT ja nanoteknologia, kauppapolitiikka ja kansainvälisen elintarviketuotannon puitteet.
Meret
Norjalla on meriin liittyvissä asioissa merkittäviä etuja sijainnin, perinteiden ja tieteellisten laitosten suhteen. Norjan rannikko- ja merialueet sisältävät luonnonvaroja ja tarjoavat mahdollisuuksia huomattavalle vaurauden luomiselle. Merellisistä ekosysteemeistä ja niiden sietokyvystä tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan varmistaa merivarojen kestävä hallinta. Öljyn, kaasun, kalatalouden ja vesiviljelyn lisäksi Norjalla on vahva asema meriteollisuudessa, joka kattaa lähes puolet Norjan palvelujen viennistä. Meriteollisuus on tietopohjaista ja vaatii lisää tutkimustyötä eri alueilla aina perustavasta materiaalitieteestä kehittyneisiin ICT-ratkaisuihin. Merentutkimus ulottuu merivarojen ja mahdollisuuksien käyttöön, valvontaan, hallintaan ja tarkastamiseen sekä ilmastontutkimukseen ja merisektorilla tapahtuvaan tutkimukseen. Keskittyminen meriin on tärkeätä Pohjolan alueelle yleensä ja erityisesti Huippuvuorille, jonka asema tutkimusalueena muuttuu yhä tärkeämmäksi.
Terveys
Norjassa on terveyden alalla sekä rakenteellisia etuja että vahvoja lääketieteeseen ja terveyteen liittyviä tutkimuslaitoksia. Hyvät terveystilastot ja suuret väestöpohjaiset terveystutkimukset ovat tehneet Norjasta johtavan valtion väestön terveystutkimuksen ja syy- ja riskianalyysin alalla. Norjassa on erinomaista lääketieteellisen teknologian, neurobiologian, syöpäsutkimuksen ja ehkäisevän lääketieteen laitoksia. Hyvin kehittyneet julkiset terveydenhoitopalvelut tekevät Norjasta houkuttelevan maan kliinisen tutkimuksen toteuttamiselle. Kliinisen tutkimuksen ammattitaitoisuus on erittäin tärkeätä korkealaatuiselle tietopohjaiselle hoidolle. Hyvä ja tehokas terveydenhoito vaatii myös terveystalouden ja organisaation tutkimusta. Norja osallistuu myös globaaleihin lääketieteellisiin ja terveyteen liittyviin tutkimustoimiin keskittyen erityisesti kehitysmaita vaivaaviin sairauksiin ja näitä ponnisteluja tullaan vahvistamaan merkittävästi. Terveystutkimusta johdetaan myös kohti terveyteen liittyvän tiedon lisäämistä vähemmistöryhmissä.