Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa tutkimustoimintaa. Yhtenä maailman vauraimmista maista Norjalla on velvollisuus kehittää uutta tietoa ja olla mukana kansainvälisessä tutkimuksessa. Samaan aikaan Norjan on pienenä maana tukeuduttava muiden maiden tutkimustoimintaan. Tällä hetkellä Norja kanavoi noin kymmenen prosenttia tutkimusmenoistaan kansainvälisen tutkimusyhteistyön rahoittamiseen.
Kansainvälinen tutkimusyhteistyö tapahtuu organisoitujen tutkimusohjelmien ja -verkostojen sekä tutkijoiden välisten epävirallisten kontaktien välityksellä. Henkilötason yhteistyötä tehdään yleensä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Myös Pohjoismaat ovat muodostaneet luonnollisen yhteistyöareenan, erityisesti teollisuuteen liittyvässä tutkimuksessa. Viimeisten 20–30 vuoden aikana Norja on kuitenkin osallistunut useisiin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin Euroopassa. Laitosten kahdenvälinen tutkimusyhteistyö on vahvistunut. Mm. USA:n, Etelä-Afrikan ja Japanin kanssa on solmittu yhteistyösopimukset ja sopimuksia Intian, Kiinan ja Ranskan kanssa valmistellaan.
Nykyään suurin osa Norjan kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä tapahtuu Euroopan Unionin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman kautta. Norja on osallistunut EU:n puiteohjelmaan kuuluviin projekteihin vuodesta 1987 lähtien ja täysjäsenenä vuodesta 1994. Se on mittavin kansainvälinen tutkimusohjelma, johon Norja osallistuu. Norjan taloudellinen panos on noin kolme neljännestä sen kokonaissitoumuksista ETA-sopimuksen alaisiin ohjelmiin. Norjan osallistumisen kehittäminen ja vahvistaminen jatkossakin saa laajaa poliittista kannatusta. Toistaiseksi norjalaiset tutkijat ovat etupäässä keskittyneet työssään energiaan ja ympäristöön, kuljetukseen, kansanterveyteen ja lääketieteeseen sekä merentutkimukseen.
Tärkeimmät kansainväliset ohjelmat, joissa Norja on mukana:
EU:n tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma
EUREKA: Yleiseurooppalainen teollisuuden tutkimus- ja kehitysverkosto
COST: Tieteellisen ja teknisen tutkimuksen eurooppalainen yhteistyö
ESA: Euroopan avaruusjärjestö
CERN: Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos
ESRF: Euroopan synkrotronisäteilylähdekeskus
EMBL: Euroopan molekyylibiologialaboratorio
EISCAT: Eurooppalainen tutkayhteistyöjärjestö
IARC: Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (WHO)
High North (Pohjoisimmat alueet)
Norja pystyy tarjoamaan tutkimustiloja, jotka houkuttelevat ulkomaisia tutkijoita esimerkiksi ympäristötutkimuksen ja meribiologian tutkimuslaitoksissa. Napa-alueiden tutkimus on toinen alue, jolla Norja on sekä vahvat perinteet että luonnolliset edellytykset.
Norjalle kuuluva Huippuvuorten saaristo on yksi maailman helppopääsyisimmistä arktisista alueista, joten siellä voidaan mainiosti harjoittaa eri alojen tutkimusta. Arktisella alueella toteutetuilla tutkimuksilla voidaan saada vastauksia muun muassa ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön syntymekanismeja koskeviin kysymyksiin. Noin 95 prosenttia Huippuvuorilla tehdyistä ilmakehään liittyvistä mittaustuloksista on täysin puhtaita paikallisista saasteista, joten alueella onkin koko arktisen alueen rikkaimpiin kuuluva kasvisto ja eläimistö. Huippuvuoret sijaitsevat lähellä magneettista pohjoisnapaa, joten alue sopii erityisen hyvin geofyysiseen tutkimukseen ja ilmakehätutkimukseen ja Huippuvuorilta ”näkyvät” myös kaikki maata kiertävät satelliitit. Saaristossa ovat edustettuina kaikki geologiset ajanjaksot. Norjan lisäksi noin 20 eri maan tutkimuslaitokset suorittavat tällä hetkellä tutkimusta Huippuvuorilla.
Kansainvälistä merentutkimusyhteistyötä vahvistetaan uuden merentutkimuslaboratorion avulla. Se avattiin 1. kesäkuuta 2005 Huippuvuorille, Ny-Ålesundiin.